1100-luvun renessanssi

Konteksti

The key historical trend of the High Middle Ages was the rapidly increasing population of Europe, which brought about great social and political change from the preceding era. From about the year 1000 onwards, Western Europe saw the last of the barbarian invasions and became more politically organized. With the brief exception of the Mongol incursions, major barbarian invasions ceased. In the 11th century, populations north of the Alps began to settle new lands, some of which had reverted to wilderness after the end of the Roman Empire. In what is known as the 'great clearances,' vast forests and marshes of Europe were cleared and cultivated. At the same time settlements moved beyond the traditional boundaries of the Frankish Empire to new frontiers in eastern Europe, beyond the Elbe River, tripling the size of Germany in the process. Crusaders founded European colonies in the Levant, Spain conquered from the Moors, and the Normans colonized southern Italy, all part of the major population increase and resettlement pattern. The rediscovery of the works of Aristotle led Thomas Aquinas and other thinkers to develop the philosophy of Scholasticism. In architecture, many of the most notable Gothic cathedrals were built or completed during this era.

Ympäristö ja maanviljelys

A farmer using oxen to plow a field

The Medieval Warm Period, the period from 10th century to about the 14th century in Europe, was a relatively warm and gentle interval ended by the generally colder Little Ice Age. Farmers grew wheat well north into Scandinavia, and wine grapes in northern England, although the maximum expansion of vineyards appears to occur within the Little Ice Age period. This protection from famine allowed Europe's population to increase, despite the famine in 1315 that killed 1.5 million people. This increased population contributed to the founding of new towns and an increase in industrial and economic activity during the period. Food production also increased during this time as new ways of farming were introduced, including the use of a heavier plow, horses instead of oxen, and a three-field system that allowed the cultivation of a greater variety of crops than the earlier two-field system. -->

1100-luvun renessanssin piirteitä

Kaupankäynti ja liike-elämä

Marco Polo Kublai-kaaniin hovissa

Pohjois-Euroopassa perustettiin Hansaliitto 1110-luvulla, kun Lyypekin kaupunki perustettiin vuonna 1158 tai 1159. Monista Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kaupungeista tuli hansakaupunkeja, mukaan lukien Amsterdam, Köln, Bremen, Hannover, Hampuri ja Berliini. Keisarikunnan ulkopuolella hansakaupunkeja olivat muun muassa Brugge ja Tallinna. Hansa toimi myös Suomen Turussa.

1200-luvun loppupuolella venetsialaisesta kauppiaasta ja tutkimusmatkailijasta Marco Polosta tuli ensimmäinen eurooppalainen, joka matkusti Silkkitieantä Kiina. Matkan seurauksena länsimaalaiset tulivat tietoisemmiksi kaukoidästä. Samoihin aikoihin itään, kuten Mongolivaltakunnan hoviin, matkusti muitakin lähetyssaarnaajia, kuten Vilhelm Rubruck, Giovanni da Pian del Carpini, Andre de Longjumenau ,Giovanni de Marignolli ja Giovanni di Monte Corvino, sekä muita matkailijoita, kuten Niccolo Da Conti.

Tieteet

Varhaiskeskiajan filosofiset ja tieteelliset opetukset perustuivat muutamiin kreikkalaisiin teksteihin ja niiden selitysteoksiin, jotka olivat säilyneet Länsi-Euroopassa Rooman valtakunnan romahtamisen jälkeen. Suurin osa Euroopasta oli menettänyt yhteyden muinaiseen tietoon.

Kartta Euroopan keskiaikaisista yliopistoista

Tämä tilanne muuttui 1100-luvun renessanssin aikana. Yhteydet islamilaiseen maailmaan Espanjassa ja Sisiliassa ristiretkien aikana mahdollistivat pääsyn islamilaisten filosofien säilyttämiin kopioihin antiikin Kreikan ja Rooman aikaisista teoksista, sekä islamilaisten filosofien niistä tekemiin laajoihin kommentaarioihin ja laajennoksiin. Keskiaikaisten yliopistojen synty sai aikaan uuden infrastruktuurin, joka oli tarpeen tiedeyhteisöjen muodostamiseksi ja auttoi teosten käännöstyössä ja levittämisessä.

1200-luvun alussa oli olemassa tarpeeksi tarkat latinankieliset käännökset lähes kaikista merkittävimmistä antiikin ajan teoksista. Tällöin merkittävät skolastikot, kuten Robert Grosseteste, Roger Bacon, Albert Suuri ja Duns Scotus, alkoivat laajentaa näitä töitä. Monien skolastikkojen töissä voidaan jo nähdä nykyaikaisen tieteellisen metodin ennakointia — muun muassa Grosseteste painotti matematiikan merkitystä luonnon ymmärtämisessä, ja Bacon korosti empirismin merkitystä. Pierre Duhemin mukaan vuoden 1277 oppituomiot Pariisin yliopistossa saivat aikaan nykyaikaisen tieteen synnyn, sillä ne pakottivat ajattelijat luopumaan pelkästä Aristoteles-uskosta ja ajattelamaan maailmaa uusilla tavoilla.

1300-luvun ensimmäinen puolisko näki monia suuria ajattelijoita. Wilhelm Ockhamilainen esitteli parsimonian periaatteen, jonka mukaan moninaisuutta ei pidä olettaa enempää kuin on välttämätöntä. Hänen mukaansa filosofian tuli keskittyä asioihin joista se voi saada todellista tietoa. Tämä tarkoitti loppua hedelmättömille väittelyille ja siirtymistä luonnonfilosofiassa tieteen suuntaan. Sellaiset oppineet kuin Jean Buridan ja Nicole Oresme alkoivat kyseenalaistaa Aristoteleen oppeja muun muassa mekaniikassa. Buridan kehitti esimerkiksi teorian liikevoimasta, joka oli ensimmäinen askel nykyaikaista inertian periaatetta kohtaan.

Vuonna 1348 musta surma ja muut onnettomuudet saivat aikaan yhtäkkisen lopun filosofiselle ja tieteelliselle kehitykselle. Myöhemmin uudet kehitysaskeleet johtivat tieteelliseen vallankumoukseen, joka voidaan nähdä myös mustan surman keskeyttämän prosessin jatkona.

Tekniikka

1100- ja 1200-luvun aikana Euroopassa nähtiin suuri nousu uusien keksintöjen määrässä. Nämä keksinnöt vaikuttivat muun muassa tuotantoon ja sitä kautta talouskasvuun. Alle sadassa vuodessa keksittiin ja sovellettiin enemmän uusia asioita kun edeltävän tuhannen vuoden aikana. Näihin kuuluivat muun muassa painaminen, ruuti, astrolabi, silmälasit, parempi kellot ja paremmat laiva. Nämä mahdollistivat osaltaan löytöretket.

Muutamia keksintöjä:

• Varhaisin merkintä tuulimyllystä on Yorkshiresta, Englannista, vuodelta 1185.
• Paperinvalmistus alkoi Italiassa noin vuonna 1270.
• Rukki tuotiin Eurooppaan (todennäköisesti Intiasta) joskus 1200-luvun loppupuolella.
• Magneettinen kompassi saavutti Euroopan joskus 1100-luvun loppupuolella.
• Silmälasit keksittiin Italiassa 1280-luvun lopulla.
• Astrolaabi palasi Eurooppaan islamilaisen Espanjan kautta.
• Fibonacci esitteli arabialaiset numerot Euroopalle teoksessaan Liber Abaci vuonna 1202.
• Ensimmäiset kuvaukset laivan perään kiinnitetystä peräsimestä löytyvät noin vuodelta 1180.

Skolastiikka

1100-luvulla kehittyi uusi oppimisen menetelmä nimeltä skolastiikka. Se syntyi, kun Aristoteleen teokset löydettiin uudelleen juutalaisten ja islamilaisten filosofien, kuten Maimonideennn, Avicenna ja Averroksen, ja heiltä vaikutteita saaneiden kristittyjen teologien, kuten Albert Suurennn, Bonaventura ja Pierre Abélardin välityksellä. Skolastikot uskoivat empirismiin ja katolisen kirkon oppien tukemiseen maallisella tutkimuksella, järkeilyllä ja logiikalla. He vastustivat kristillistä mystisismiä ja platonilais-augustinuslaista dualistista oppia sielusta ja näkemystä, jonka mukaan maailma olisi luontojaan paha.

Tunnetuin skolastikko oli Tuomas Akvinolainen, joka johti siirtymää platonismista ja augustinolaisuudesta aristotelismiin. Skolastista metodia käyttämällä hän kehitti mielenfilosofian jonka mukaan mieli oli syntyessään tabula rasa, jolle oli annettu kyky ajatella ja tunnistaa muotoja ja ideoita jumalallisen kipinän kautta.

Taiteet

Katso:

• Antiikki
• Romaaninen arkkitehtuuri
• Gotiikka
• Renessanssi

Kirjallisuutta

• Mäkinen, Virpi: Keskiajan aatehistoria - Näkökulmia tieteen, talouden ja yhteiskuntateorioiden kehitykseen 1100-1300 -luvuilla. Atena Kustannus, Jyväskylä 2003.

Aiheesta muualla

• A brief analysis of Haskins, Renaissance of the Twelfth Century
• A bibliography of the twelfth-century renaissance