1900

Huomaa

1900 ei ole karkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.

Tapahtumia

tammikuu

1. tammikuuta – Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti.
6. tammikuuta – Lehdet ilmoittivat kolmen miljoonan ihmisen kuolevan nälkään Intiassa.
6. tammikuuta – Buurisota: buuriiint hyökkäsivät Ladysmith, yli tuhat ihmistä sai surmansa.
8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle.
13. tammikuuta – Vilhelm II antoi asetuksen, jonka mukaan Saksan armeijan komennuskieli on saksa.
14. tammikuuta – Ooppera Toscassan ensi-ilta Rooma. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä.
24. tammikuuta – Buurisota: Spion Kopin taistelu.
24. tammikuuta – Hallitukset Lontoossa ja Pretoriassa aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
27. tammikuuta – Suomen suuriruhtinaskunnassainin avattiin lakisääteiset valtiopäivät kireissä tunnelmissa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin. Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.
27. tammikuuta – Boksarikapina: Ulkomaalaiset diplomaatit vaativat Pekingissä, että boksarikapinallisia rangaistaan.
30. tammikuuta – Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia.

helmikuu

8. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnanississ joukot hävisivät taistelun buureille Ladysmithä.
13. helmikuuta – Saksan valtiopäivät hyväksyi vuoden 1899ssa anglo–saksalaisen sopimuksen, jossa Yhdistynyt kuningaskunta luovutti Saksalle Upolun, Savaiin, Monolon ja Apolimaan ja USA:lle Tutuilan ja muita saaria Polynesia. Saksa luopui Tongasaarista, eteläisistä Salomonsaarista ja Shortlandsaarista.
14. helmikuuta – Buurisotan: Etelä-Afrikassa 20 000 Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltio.
17. helmikuuta – Buurisota: Paardebergin taistelu.
22. helmikuuta – Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltain territorio.
23. helmikuuta – Buurisota: Hart's Hillin taistelu.
27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
27. helmikuuta – Lontoossa perustettiin Labour Presentation Commitee, työväenpuolueen edeltäjä. Ramsay MacDonald valittiin puolueen sihteeriksi.

maaliskuu

11. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut.
13. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskuntain miehitti Bloemfontein Oranjen vapaavaltiossa.
13. maaliskuuta – Naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin Ranskassa.
16. maaliskuuta – Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.

huhtikuu

1. huhtikuuta – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
1. huhtikuuta – Kuningatar Viktoria muodosti Irlantilaisen kaartin.
4. huhtikuuta – Anarkistiiaia ampui Walesin prinssi Edvard tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin.
14. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely avattiin.

toukokuu

1. toukokuuta – Ruutiräjähdys hiilikaivoksessaissaissa Utah surmasi 200 kaivostyöläistä.
2. toukokuuta – Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa.
4. toukokuuta – Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I saapui monipäiväiselle vierailulle Saksaan vahvistamaan maiden suhteita.
17. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot vapauttivat Mafekingin.
17. toukokuuta – Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä.
18. toukokuuta – Buurien lähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
18. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen.
21. toukokuuta – Venäjäan tunkeutui Mantšuria.
23. toukokuuta – Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen afroamerikkalainen jolle myönnettiin 'Medal of Honor' (urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa).
24. toukokuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Oranjen vapaavaltion alueisiinsa nimellä Orange River Colony.
25. toukokuuta – Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta.
28. toukokuuta – Boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla.
29. toukokuuta – Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset.
30. toukokuuta – Boksarit valtasivat Tianjinin.
31. toukokuuta – Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan.
31. toukokuuta – Buurisota: lordi Robertin johtamat Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Johannesburgin.

kesäkuu

5. kesäkuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Pretorian.
12. kesäkuuta – Saksan Reichstag hyväksyi laivaston laajentamisen mahdollistaneen toisen laivastolain.
15. kesäkuuta – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14.81900 ja kotimaanliikenteessä 14.1 1901.
20. kesäkuuta – Boksarikapinain: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Peking lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään vapaaherra Klemens von Ketterin. Keisari Vilhelm II vaati suurvaltojen yhteisoperaatiota Kiinaa vastaan.
20. kesäkuuta – Keisari Nikolai II antoi kielimanifestin. Venäjän kieli määrättiin virkakieleksi Suomessa.
29. kesäkuuta – Bobrikov lakkautti ikuisiksi ajoiksi Nya Pressen -sanomalehden.

heinäkuu - syyskuu

2. heinäkuuta – Zeppeliiniian ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafen Saksassa.
9. heinäkuuta – Boksarikapinalaiset: eurooppa joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa.
27. heinäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ns. hunnipuhe herätti maailmanlaajuista huomiota. Keisari vertasi saksalaisia hunneihin, jotka kuningas Etzelin johdolla tuhosivat Kiinaa ja vakuutti että kiinalainen vielä tuhannen vuoden päästä muistaa saksalaisten nimen.
29. heinäkuuta – Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuninkaan Umberto I:n.
11. elokuuta – Suomessa otettiin käyttöön Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema surumerkki, koska Venäjä oli kieltänyt suomalaisten postimerkkien käytön.
14. elokuuta – Boksarikapina: kansainvälinen joukko sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnaninin komennon alaisuudessa valtasi Peking ja vapautti eurooppalaiset panttivangit.
27. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot löivät buuriissakommandot Bergendal.
8. syyskuuta – Voimakas hurrikaaniin iski Teksas Galvestoniin surmaten noin 8 000 ihmistä.
17. syyskuuta – Filippiiniinläiset joukot Juan Cailles komentamana löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukotissaissa Mabitac.

lokakuu - joulukuu

6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista. McKinleyn uudelleenvalinta synnytti levottomuuksia Filippiineillä, koska vastaehdokkaan oli uskottu myöntävän maalle itsenäisyyden.
10. joulukuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyssuunnan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään.
14. joulukuuta – Fyysikko Max Planckn piti Saksan fysikaalisen seuran tilaisuudessa luennon valon hiukkasluonteesta. Tästä sai alkunsa kvanttiteoria kehitys.

tuntematon päivämäärä

Joulukuu – Carl Gustav Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa.

Syntyneitä

29. tammikuuta – Ella Eronen, näyttelijätär ja lausuntataiteilija (k. 1987)
5. helmikuuta – Adlai Stevenson, amerikkalainen poliitikko (k. 1944)
8. helmikuuta – Heidi Blåfield, suomalainen näyttelijä (k. 1931)
11. helmikuuta – Hans-Georg Gadamerlainen, saksa filosofi (k. 2002)
22. helmikuuta – Luis Buñuellainen, espanja elokuvaohjaaja (k. 1983)
13. maaliskuuta – George Seferis, Nobel-palkinnon saanut runoilija (k. 1971)
19. maaliskuuta – Frédéric Joliotlainen, Nobelin palkinnon saanut ranska fyysikko (k. 1958)
23. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykologi ja filosofi (k. 1980)
29. maaliskuuta – John McEwenn, Australia pääministeri (k. 1980)
5. huhtikuuta – Spencer Tracy, amerikkalainen näyttelijä (k. 1967)
11. huhtikuuta – Sándor Márailainen, unkari kirjailija (k. 1989)
25. huhtikuuta – Wolfgang Paulilaissyntyinen, Nobel-palkinnon saanut itävalta fyysikko (k. 1958)
26. huhtikuuta – Charles Richter, amerikkalainen seismologi ja keksijä (k. 1985)
28. huhtikuuta – Jan Oort, hollantilainen astronomi (k. 1992)
30. huhtikuuta – Cecily Lefort, englantilainen 2. maailmansodan sankaritar (k. 1945)
1. toukokuuta – Ignazio Silonelainen, italia kirjailija (k. 1978)
12. toukokuuta – Helene Weigel, näyttelijätär (k. 1971)
5. kesäkuuta – Dennis Gabor, Nobel-palkinnon saanut unkarilainen fyysikko (k. 1979)
17. kesäkuuta – Martin Bormann, natsijohtaja (k. 1945)
29. kesäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija (k. 1944)
29. heinäkuuta – Eyvind Johnson, Nobel-palkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (k. 1976)
4. elokuuta – Elizabeth Bowes-Lyon, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI:n kuningatar (k. 2002)
23. elokuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä ja musiikkikirjailija (k. 1991)
25. elokuuta – Sir Hans Adolf Krebs, saksalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1981)
26. elokuuta – Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä (k. 1980)
3. syyskuuta – Urho Kekkonen, Suomen kahdeksas presidentti (k. 1986)
7. lokakuuta – Heinrich Himmler, natsivirkamies ja SS:n johtaja (k. 1945)
5. marraskuuta – Martin Dies, jr, amerikkalainen poliitikko (k. 1972)
8. marraskuuta – Charlie Paddock, amerikkalainen urheilija (k. 1943)
8. marraskuuta – Margaret Mitchell, amerikkalainen kirjailija (k. 1949)
14. marraskuuta – Aaron Copland, amerikkalainen säveltäjä (k. 1990)
22. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheilutoimittaja (k. 1952)
25. marraskuuta – Rudolf Hössin, Auschwitz keskitysleirin päällikkö (k. 1947)
3. joulukuuta – Ulrich Inderbinenl, sveitsiäinen vuoristo-opas (k. 2004)
3. joulukuuta – Richard Kuhn, Nobel-palkinnon saanut itävaltalainen kemisti (k. 1967)
12. joulukuuta – Sammy Davis, Sr, amerikkalainen tanssija (k. 1988)
15. joulukuuta – Anna Anderson, väärä Venäjän suuriruhtinatar Anastasia (k. 1984)

Kuolleita

20. tammikuuta – John Ruskin, englantilainen kirjailija (s. 1819)
6. maaliskuuta – Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä ja automobiilien edelläkävijä (s. 1834)
5. huhtikuuta – Joseph Louis François Bertrand, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
24. huhtikuuta – George Douglas Campbell, Agryllin kahdeksas herttua ja brittiläinen poliitikko (s. 1823)
18. toukokuuta – Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
3. kesäkuuta – Mary Kingsley, englantilainen tutkimusmatkailija ja kirjailija (s. 1871)
5. kesäkuuta – Stephen Crane, amerikkalainen kirjailija (s. 1871)
11. kesäkuuta – Belle Boyd, näyttelijä ja Konfederaation vakoilija (s. 1843)
29. heinäkuuta – Umberto I, Italian kuningas (s. 1844)
30. heinäkuuta – Alfred, Sachsen-Coburgin ja Gothan herttua, kuningatar Viktorian toinen poika (s. 1844)
10. elokuuta – Charles Russel, Killowenin paroni Russell, Englannin oikeuden lordiylituomari (s. 1832)
16. elokuuta – Eça de Queirós, portugalilainen kirjailija (s. 1845)
25. elokuuta – Friedrich Nietzsche, saksalainen filosofi ja kirjailija (s. 1844)
25. elokuuta – Kuroda Kiyotaka, Japanin pääministeri (s. 1840)
23. syyskuuta – William Marsh Rice, amerikkalainen ihmisystävä ja yliopiston perustaja (s. 1816)
15. lokakuuta – Zdeněk Fibich, tšekkiläinen säveltäjä (s. 1850)
22. lokakuuta – John Sherman, amerikkalainen poliitikko (s. 1823)
30. marraskuuta – Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1854)

Kirjoja

Hiihtäjän virsiä – Eino Leino
Johan Wilhelm – Eino Leino
Lauluja ja runoelmia – Ilmari Kianto
Margareeta; Sydämmen säveliä – Ilmari Kianto