1902

Tapahtumia

8. tammikuuta – Kiinan keisarillinen hovi siirtyi kapinan jälleen takaisin Kiellettyyn kaupunkiin, ja keisarinna otti vallan käsiinsä.
9. tammikuuta – Paraguayn presidentti Emilio Aceval syöstiin vallasta. Häntä seurasi Andrés Héctor Carvallo.
21. tammikuuta – Puolan vuoden 1863 Venäjän vastaisen 'tammikuun kapinan' vuosipäivänä syntyi levottomuuksia, jotka husaarit kukistivat.
24. tammikuuta – Yhdysvaltain hallitus allekirjoitti sopimuksen Tanskann kanssa Tanskan Länsi-Intia luovuttamisesta Yhdysvalloille.
8. helmikuuta – Tulivuori Mont Peléenn purkaus surmasi 26 000 ihmistä Ranska Martiniquella ja tuhosi koko Saint Pierren kaupungin.
15. helmikuuta – Berliinin metro ja sisäinen rautatie aloittivat toimintansa.
6. maaliskuuta – Espanjalainen urheiluseura Real Madrid Club de Fútbol perustettiin.
9. huhtikuuta – Lehtimies Axel Lillein puhui Nylands nation juhlassa ja esitti ensimmäisen kerran julkisesti vaatimuksen Suomen itsenäisyydestä.
9. huhtikuuta – Suomen Kansallisteatteri vihittiin. Vihkiäisissä esitettiin J. H. Erkon kirjoittama kolminäytöksinen Pohjolan häät ja illalla Aleksis Kiven Lea, pääosassa Ida Aalberg.
17. huhtikuuta – Suomalaisten laittomina pitämät kutsunnat alkoivat Helsingissä. 870:stä paikalle määrätystä vain 57 saapui paikalle. Seuraavana päivänä kutsutuista oli enää jäljellä 38 ja he joutuivat yleisön pilkkaamiksi.
18. huhtikuuta – Suomen Senaatin vastaisia mielenosoituksia Helsingissä. Väkijoukko hajaantui vasta suomalaisen Kaartinkomppanian saavuttua paikalle.
20. toukokuuta – Tomás Estrada Palmansta tuli ensimmäinen vapaan Kuuba presidentti Yhdysvaltain miehitysjoukkojen poistuttua.
31. toukokuuta – Buurisodat päättyivät Pretorian rauhaan. Tasavalloista tuli Britannian kruununsiirtomaita.
19. kesäkuuta – Annettiin asetus Suomenenen ja ruotsin kieli käyttämisestä tuomioistuimissa ja viroissa. Kaikkien asiakirjojen mukaan oli liitettävä venäjänkielinen käännös.
29. kesäkuuta – Saksannn, Itävalta-Unkari ja Italian kolmiliitto uudistettiin 12 vuodeksi.
10. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan asetuskokoelman alkutekstiksi määrättiin venäjän kieli, suomen ja ruotsinkielinen vain käännöksiksi.
12. heinäkuuta – Britannian pääministeri Robert Gascoyne-Cecil luopui ikäänsä vedoten tehtävistään.
9. elokuuta – Kuningas Edvard VIIssa kruunattiin Westminster Abbey.
19. syyskuuta – Unkarissa osoitettiin mieltä saksalaisia vastaan vapaustaistelija Kossuth Lajosin satavuotissyntymäpäivänä.
14. lokakuuta – Nikolai Rimski-Korsakovin oopperan Servilia ensiesitys Pietarissa.
23–24. lokakuuta – Vanhasuomalainen puolue päätyi siihen että sotapalvelukseen kutsutut olivat velvollisia astumaan palvelukseen Venäjän armeijaan. Perustuslailliset sen sijaan päättivät salaisessa kokouksessaan marraskuussa vaatia kutsuntalakon jatkamista.
15. marraskuuta – Italialainen anarkisti Gennaro Rubino yritti murhata Belgian kuninkaan Leopold II:n.
16. joulukuuta – Karl Goldmarkissain oopperan Götz ensiesitys Budapest.
18. joulukuuta – Maksim Gorkin näytelmän Pohjalla ensiesitys Moskovan Taiteilijateatterissa.
30. joulukuuta – Espanjaiin lähetti laivoja Tanger ja valmistautui hyökkäämään Marokkoon.

Syntyneitä

8. tammikuuta – Georgi Malenkov, neuvostopoliitikko (k. 1988)
15. tammikuuta – Saud ibn Abdul Azizn, Saudi-Arabia kuningas (k. 1969)
31. tammikuuta – Alva Myrdal, Nobelin rauhanpalkinnon 1982 saanut ruotsalainen poliitikko (k. 1986)
4. helmikuuta – Charles Lindbergh, amerikkalainen lentäjä (k. 1974)
27. helmikuuta – John Steinbeck, Nobel-palkittu amerikkalainen (k. 1968)
23. huhtikuuta – Halldór Laxness, Nobel-palkittu (1955) islantilainen kirjailija (k. 1998)
27. kesäkuuta – Georg Malmstén, suomalainen muusikko ja säveltäjä (k. 1981)
10. heinäkuuta – Kurt Adler, saksalainen kemisti (k. 1958)
8. elokuuta – Paul Dirac, englantilainen fyysikko (k. 1984)
21. elokuuta – Siiri Angerkoski, omaa sukua Palmu, suomalainen näyttelijä (k. 1971)
22. elokuuta – Leni Riefenstahl, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 2003)
16. syyskuuta – Halvard Lange, norjalainen poliitikko (k. 1970)
26. lokakuuta – Kustaa Vilkuna, akateemikko (k. 1980)

Kuolleita

23. maaliskuuta – Cecil Rhodes, brittiläinen Afrikan siirtomaiden hallintomies
13. toukokuuta – Aurora Karamzin, lahjoittaja
6. heinäkuuta – Maria Goretti, italialainen pyhimykseksi julistettu (1950)
29. syyskuuta – Émile Zolalainen, ranska kirjailija (s. 1840)
22. marraskuuta – Friedrich August Krupp, saksalainen tehtailija

Nobelin palkinnot

Kirjoja

Kangastuksia – Eino Leino
Suomalainen näyttämötaide 19 2/4 02 – Eino Leino
Aavoilla ulapoilla – Jack London
Lumikenttien tytär – Jack London
Pakkasen lapsia – Jack London
Nuoria lauluja vanhasta säästöstä – Ilmari Kianto
La Finlandia – Igino Cocchi