1919

Tapahtumia

5. tammikuuta – Saksan tasavallassa puhkesi Spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys.
16. tammikuuta – Yhdysvalloissa annettiin perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
18. tammikuuta – Versaillesin rauhassankokous alkoi Pariisi.
25. tammikuuta – Kansainliitto perustettiin.
3. helmikuuta – Puna-armeijan miehitti Ukraina.
11. helmikuuta – Friedrich Ebert valittiin Saksan presidentiksi.
14. helmikuuta – Puolan-Neuvostoliiton sota alkoi.
1. maaliskuuta – Maaliskuun ensimmäisen päivän liikessa Korea Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
2. maaliskuuta – Ensimmäinen kommunistinen internationaalissassa alkoi Moskova.
23. maaliskuuta – Benito Mussolini perusti fasistipuolueen Italiassa.
31. maaliskuuta – Yleislakko alkoi Ruhrin alueella.
6. huhtikuuta – München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
13. huhtikuuta – Britit ja gurkhat surmasivat 389 intialaista.
1. toukokuuta – Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
4. toukokuuta – Toukokuun neljännen päivän liikessa Kiina ulkomaista kolonialismia vastaan.
29. toukokuuta – Arthur Eddingtonin vahvisti havainnoillaan Einstein suppean suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
1. kesäkuuta – Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (se kumottiin 9. helmikuuta 1932).
21. kesäkuuta – Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettaviksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin ja operaatiossa kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
28. kesäkuuta – Versaillesin rauhansopimus allekirjoittiin Saksan osalta.
31. heinäkuuta – Lontooinn ja Liverpool poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2000 erotettiin.
25. heinäkuuta – Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
11. elokuuta – Weimarin tasavallan perustuslaki allekirjoitettiin.
13. elokuuta – Etsivä keskuspoliisi, suojelupoliisin edeltäjä perustettiin.
16. elokuuta – Ensimmäinen Sleesian kansannousu, puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
19. elokuuta – Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
31. elokuuta – Yhdysvaltain kommunistipuolue perustettiin (Communist Party of the United States of America).
27. syyskuuta – Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.
1. lokakuuta – Rotumellakoita Arkansasissa, Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
2. lokakuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson sai sairauskohtauksen ja hän halvaantui.
28. lokakuuta – Kieltolaki astui voimaan Yhdysvalloissa.

tuntematon päivämäärä

Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys Ruotsiin liittymiseksi.
Saksassa ja Luxemburgissa annettiin naisille äänioikeus.

Syntyneitä

5. helmikuuta – Andreas Papandreoulainen, kreikka poliitikko (k. 1996)
17. maaliskuuta – Nat King Cole, laulaja (k. 1965)
8. huhtikuuta – Ian Douglas Smithn, Rhodesia valkoisen hallituksen johtaja 1965–1970
7. toukokuuta – Eva Perónn ('Evita'), Argentiina presidentin Juan Perónin vaimo (k. 1952)
19. kesäkuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija
20. heinäkuuta – Edmund Hillary, vuorikiipeilijä
22. lokakuuta – Doris Lessing, kirjailija
26. lokakuuta – Mohammad Reza Pahlaviin, Iran šaahi (k. 1980)
10. marraskuuta – Mihail Kalašnikovn, maailman suosituimman rynnäkkökivääri (AK-47) keksijä
11. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (k. 2000)

Kuolleita

6. tammikuuta – Theodore Roosevelt, Yhdysvaltain 26. presidentti (s. 1858)
15. tammikuuta – Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht, saksalaiset vallankumoukselliset
4. huhtikuuta – Sir William Crookeslainen, englanti fyysikko ja kemisti
10. huhtikuuta – Emiliano Zapatalainen, meksiko vallankumouksellinen
9. elokuuta – Ruggero Leoncavallolainen, italia säveltäjä
27. elokuuta – Louis Botha, buurisodan afrikaanikenraalinkenraalin ja Etelä-Afrikan unioni ensimmäinen pääministeri.
27. syyskuuta – Adelina Patti, sopraano

Nobelin palkinnot

Kirjoja

Hurskas kurjuus – Frans Eemil Sillanpää
Hajamietteitä kapinaviikoilta – Juhani Aho
Rakas isänmaani – Frans Eemil Sillanpää
Nuori Tuomaala – Artturi Leinonen
Kirkonlämmittäjä – Arvi Järventaus
Putkinotkon metsäläiset – Joel Lehtonen
Bellerophon – Eino Leino
Elina. Murroskauden kertomus – Eino Leino
Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Nil nisi mors – Eino Leino
Lemmen lauluja – Eino Leino
Simo Hurtta. Runosikermä Isonvihan ajoilta, toinen sarja – Eino Leino
Demian – Hermann Hesse
Kleind und Wagner – Hermann Hesse
Herra ja koira – Thomas Mann
Sateenkaarinotko – L.M. Montgomery
Ihminen ja kansalainen – Santeri Alkio
Yhteiskunnallista ja valtiollista – Santeri Alkio
Maalaispolitiikkaa I-II – Santeri Alkio
Nuoruuteni muistelmia – Arvid Järnefelt