1944

Tapahtumia

tammikuu

2. tammikuuta – Berliinin suurpommitus.
4. tammikuuta – Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
22. tammikuuta – Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Italiaonn Anzio alkoi.
27. tammikuuta – Saksalaisjoukot karkotettiin Leningradinin läheltä.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Marshallsaarten Majurolle.

helmikuu

6–7. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.
16–17. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.
26–27. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö.
29. helmikuuta – Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuoli.
29. helmikuuta – Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousivat maihin Amiraliteettisaarilla.

maaliskuu

18. maaliskuuta – Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittivät Unkarinn. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójay hallitus.

huhtikuu

toukokuu

18. toukokuuta – Saksalaiset vetäytyivät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtasivat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.

kesäkuu

4. kesäkuuta – USA:n laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallatuksi vihollisaluksen.
5. kesäkuuta – Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu Akselivaltojen pääkaupunki.
5. kesäkuuta – Yli 1 000 pommikonetta pudotti 5 000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
6. kesäkuuta – Normandian maihinnousussa käynnistyi, 155 000 sotilaan suuruinen Liittoutuneiden osasto nousi maihin Normandia Ranskassa.
9. kesäkuuta – Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan Kannaksella.
10. kesäkuuta – 642 ihmistä surmattiin Oradour-sur-Glanessain verilöylyssä Ranska.
13. kesäkuuta – Ensimmäinen V-1in-hyökkäys Englanti.
15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Saipanilla.
17. kesäkuuta – Islantista julistautui itsenäiseksi Tanska.
22. kesäkuuta – Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
25.6–10.7 – Jatkosodan Tali-Ihantalan taistelu.

heinäkuu

6. heinäkuuta – Neuvostoliittolaiset partisaanit tuhosivat Seitajärven kylän Savukoskella ja tappoivat 14 kylän asukasta.
9. heinäkuuta – Britit ja kanadalainiset valtasivat Caen.
12. heinäkuuta – Eino Ripattin sai Mannerheim-risti ritarin arvon.
14. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hävittivät Lokanssss kylän Sodankylää. Hyökkäyksessä sai surmansa 21 kyläläistä.
18. heinäkuuta – Hideki Tojo erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
20. heinäkuuta – Adolf Hitlerin selvisi Claus von Stauffenberg tekemästä murhayrityksestä.
21. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Guamilla.
21. heinäkuuta – Espoon Lahnuksessa mitattiin Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.

elokuu

1. elokuuta – Risto Rytiin erosi presidentin virasta. Eduskunta valitsi Mannerheim Suomen presidentiksi (4. elokuuta).
1.–2. lokakuuta – Varsovan kansannousussa Puola.
12. elokuuta – Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
15. elokuuta – Operaatio Dragoon: Maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesinin ja Toulon välillä.
23. elokuuta – Romanian solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mihai vallankaappauksen jälkeen.
24. elokuuta – Liittoutuneet vapautti Pariisin.
29. elokuuta – Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.

syyskuu

2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivat Brysseliin.
4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 07:00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
5. syyskuuta – Neuvostoliittolle julisti sodan Bulgaria.
8. syyskuuta – Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivat Dijonin lähellä.
17. syyskuuta – Operaatio Market Garden alkoi.
19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
22. syyskuuta – Valvontakomission ensimmäiset jäsenet saapuivat Helsinkiin.
28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.

lokakuu

9. lokakuuta – Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittivat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
10. lokakuuta – Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussissa.
15. lokakuuta – Unkari solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa.
16. lokakuuta – Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
18. lokakuuta – Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
20. lokakuuta – Neuvostojoukot ja Jugoslaviainn partisaanit valtasivat Belgrad.
21. lokakuuta – Aachenn oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksa kaupunki.
23. lokakuuta – Leytelahden taistelu Filippiineillä alkoi.
29. lokakuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto perustettiin.

marraskuu

6. marraskuuta – Suojeluskunnat määrättiin lopetettaviksi Suomessa.
7. marraskuuta – Franklin D. Rooseveltn voitti haastajansa Thomas E. Dewey ja hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
7. marraskuuta – Niin sanotut 'kuutoset' palasivat eduskuntaan.
12. marraskuuta – Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
22. marraskuuta – William Lyon Mackenzie Kingssa toteutti asevelvollisuuden Kanada, mikä johti poliittiseen kriisiin.
22. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot valtasivat Metzin.
23. marraskuuta – Lotta Svärd -järjestö määrättiin lopettavaksi.
24. marraskuuta – 88 USAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.

joulukuu

3. joulukuuta – Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
16. joulukuuta – Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
17. joulukuuta – Malmédyn verilöyly.
29. marraskuuta – Albania vapautui miehityksestä.
30. joulukuuta – Kreikan kuningas George II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
31. joulukuuta – Unkari julisti sodan Saksalle.

Syntyneitä

18. tammikuuta – Paul Keatingn, Australia pääministeri
10. helmikuuta – Vernor Vinge, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tieteiskirjailija
13. helmikuuta – Jerry Springer, televisiojuontaja
14. helmikuuta – Ronnie Peterson, Formula 1 -kuljettaja
17. helmikuuta – Marjatta Raita, elokuva- ja teatterinäyttelijä
25. helmikuuta – François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija
2. maaliskuuta – Leif Segerstam, kapellimestari
6. maaliskuuta – Kiri Te Kanawa, oopperalaulaja
7. maaliskuuta – Townes van Zandt, muusikko
16. maaliskuuta – Pekka Kostiainen, säveltäjä ja kuoronjohtaja
21. maaliskuuta – Timothy Dalton, näyttelijä (mm. James Bond)
26. maaliskuuta – Diana Ross, laulaja
7. huhtikuuta – Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri
27. huhtikuuta – Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja.
5. toukokuuta – John Rhys-Davies, näyttelijä
14. toukokuuta – George Lucas, elokuvaohjaaja ja -tuottaja
21. toukokuuta – Mary Robinson, Irlannin presidentti
25. toukokuuta – Frank Oz, näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
10. kesäkuuta – Elli Castrén, näyttelijä
9. elokuuta – Patrick Depaillerlainen, ranska F1-kuljettaja (k. 1980)
20. elokuuta – Rajiv Gandhin, Intia pääministeri (k. 1991)
12. syyskuuta – Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä
21. syyskuuta – Barry White, muusikko (k. 2003)
25. syyskuuta – Michael Douglas, näyttelijä
30. syyskuuta – Jimmy Johnstonelainen, skotlanti jalkapalloilija (k. 2006)
1. lokakuuta – Antti Tuuri, kirjailija
29. lokakuuta – Ata Hautamäki, suomalainen rikoskirjailija
7. marraskuuta – Pekka Vennamo, ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
1. joulukuuta – Arja Saijonmaa, näyttelijä

Kuolleita

12. tammikuuta – Uno Ullberg, suomalainen arkkitehti
23. tammikuuta – Edvard Munchlainen, norja taidemaalari
6. helmikuuta – Samuli Paulaharju opettaja ja kansanperinteen kerääjä (s. 1875)
29. helmikuuta – Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti
26. heinäkuuta – Reza Pahlaviin, syrjäytetty Iran šaahi
31. heinäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, lentäjä ja kirjailija
8. elokuuta – Aino Ackté, oopperalaulaja
23. elokuuta – Abdul Mejid II, syrjäytetty osmanien kalifi
14. lokakuuta – Erwin Rommel, kenttämarsalkka (s. 1891) (itsemurha)
20. joulukuuta – Abbas II (Abbas Hilmi pašša), Osmanien Egyptin kediivi (varakuningas)
30. joulukuuta – Romain Rollandlainen, ranska kirjailija

1944

Tapahtumia

tammikuu

helmikuu

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

elokuu

syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

Syntyneitä

Kuolleita

Nobelin palkinnot