1946

Tapahtumia

1. tammikuuta – Helsingin pinta-ala viisinkertaistui suuressa alueliitoksessa.
7. tammikuuta – Itävalta palautettiin vuoden 1937 rajoihin ja jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen.
10. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen kokous.
11. tammikuuta – Enver Hoxha julisti Albanian kansantasavallan perustetuksi.
20. tammikuuta – Charles de Gaulle erosi Ranskan presidentin virasta.
31. tammikuuta – Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan uusi perustuslaki teki siitä kuuden tasavallan liiton Neuvostoliiton tapaan.
1. helmikuuta – Trygve Lie valittiin ensimmäiseksi YK:n pääsihteeriksi.
2. helmikuuta – Unkarista tuli tasavalta.
2. helmikuuta – Helsingin Säätytalossa pidettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnin viimeinen istunto ennen tuomion julistamista.
14. helmikuuta – Englannin pankki kansallistettiin.
21. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Suomen sodanaikaista poliittista johtoa vastaan päättyi.
24. helmikuuta – Herakles-laiva toi 2. maailmansodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan.
2. maaliskuuta – Britit vetäytyivät Iranista sopimuksen mukaan, neuvostojoukot jäivät.
2. maaliskuuta – Ho Chi Minh valittiin Pohjois-Vietnamin presidentiksi.
4. maaliskuuta – C.G.E. Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta.
5. maaliskuuta – Winston Churchill käytti puheessaan kielikuvaa 'rautaesiripusta' (engl. Iron curtain), joka eristi Neuvostoliiton miehitysalueet lännestä.
6. maaliskuuta – Ho Chi Minh allekirjoitti sopimuksen Ranskan kanssa, joka tunnusti Vietnamin autonomisena valtiona Indokiinan liitossa Ranskan alaisuudessa.
9. maaliskuuta – Juho Kusti Paasikivi Suomen presidentiksi.
10. maaliskuuta – Britit aloittivat vetäytymisen Libanonista.
15. maaliskuuta – Pääministeri Clement Attleelle lupasi Intia itsenäisyyden heti perustuslain muotoilun jälkeen.
19. maaliskuuta – Ranskan Guayanastasta, Guadeloupe, Martiniquesta ja Réunionista tuli Ranskan merentakaisia departementteja.
22. maaliskuuta – Transjordan sai itsenäisyyden.
1. huhtikuuta – Singaporesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
18. huhtikuuta – USA tunnusti Titossan hallituksen Jugoslavia.
18. huhtikuuta – Kansainliiton viimeinen kokous, se siirsi päätösvaltansa YK:lle ja lakkautti itsensä.
29. huhtikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Tokiossa, syytettyinä mm. Hideki Tojo, Shegenori Togo ja Hiroshi Oshima.
9. toukokuuta – Italian Viktor Emanuel III luopui kruunusta, hänen poikansa Umberto II seurasi häntä.
10. toukokuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtoon.
20. toukokuuta – Britanniassa parlamentti päätti kansallistaa kaivokset.
25. toukokuuta – Transjordanin parlamentti valitsi Abdullah I:n kuninkaaksi.
31. toukokuuta – Kreikassa kansanäänestys kannatti paluuta monarkiaan.
2. kesäkuuta – Italialaiset päättivät luopua monarkiasta. Italia julistettiin tasavallaksi 10. kesäkuuta ja kuningas Umberto II karkotettiin maasta. Naiset saivat äänioikeuden.
8. kesäkuuta – Indonesian Sukarno yllytti kannattajiaan kapinoimaan Alankomaiden siirtomaavaltaa vastaan.
22. heinäkuuta – Siionistien Irgunissa räjäytti pommilla brittien hallintorakennuksen, King David -hotellin Jerusalem. 90 kuoli.
25. heinäkuuta – Ensimmäisessä vedenalaisessa ydinkokeessa lentotukialus USS Saratogallalla upotettiin Bikiniatolli.
19. elokuuta – Muslimien ja hindujen välisiä levottomuuksia Kalkutassa, 3 000 kuollutta.
8. syyskuuta – Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi kansanäänestyksen jälkeen. Kuningas Simeon II jätti maan.
10. lokakuuta – Mäkkylän kummitus aloitti kummittelunsa.
16. lokakuuta – Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä.
8. marraskuuta – Vietnamilaiset mellakoivat Haiphongissa ja ottivat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6 000 kuollutta.
12. marraskuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä. Alankomaat tunnusti Indonesian 15. marraskuuta.
19. marraskuuta – Afganistan, Islanti ja Ruotsi liittyivät YK:hon.
27. marraskuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vetosi Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon ydinkokeiden lopettamiseksi ja aseriisunnan aloittamiseksi, 'ihmiskunnan pelastamiseksi äärimmäiseltä katastrofilta'.
12. joulukuuta – YK katkaisi suhteet Francon Espanjaan ja kehotti jäsenmaita tekemään samoin.
24. joulukuuta – Ranskan neljäs tasavalta.

Syntyneitä

19. tammikuuta – Dolly Parton, yhdysvaltalainen (Tennessee) laulaja ja näyttelijä
20. tammikuuta – David Lynch, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
27. helmikuuta – José Carreras, katalonialainen tenori
19. maaliskuuta – Pekka Autiovuori, näyttelijä
28. maaliskuuta – Alejandro Toledon, Peru presidentti
8. huhtikuuta – Heikki Kinnunen, näyttelijä
30. huhtikuuta – Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas
6. toukokuuta – Henrik Lax, suomalainen poliitikko
17. toukokuuta – Jotaarkka Pennanen, suomalainen teatteriohjaaja
18. toukokuuta – Andreas Katsulas, yhdysvaltalainen näyttelijä (mm. Babylon 5, k. 2006)
19. toukokuuta – André the Giant (André René Roussimoffin taiteilijanimi)
20. toukokuuta – Cher, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
9. kesäkuuta – Deyda Hydaralainen, gambia toimittaja (k. 2004)
14. kesäkuuta – Donald Trump, yhdysvaltalainen liikemies
22. kesäkuuta – Kaarina Helakisa, kirjailija
1. heinäkuuta – Erkki Tuomioja, poliitikko
6. heinäkuuta – George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti
6. heinäkuuta – Peter Singer, australialainen filosofi
9. heinäkuuta – Bon Scott, rock-muusikko (AC/DC-yhtye)
3. elokuuta – Jack Straw, brittipoliitikko
19. elokuuta – Bill Clinton, Yhdysvaltain 42. presidentti
2. syyskuuta – Paavo Väyrynen, poliitikko
5. syyskuuta – Freddie Mercury, brittiläinen muusikko
15. syyskuuta – Tommy Lee Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Oliver Stone, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
4. lokakuuta – Susan Sarandon , yhdysvaltalainen näyttelijä
29. marraskuuta – Seppo Hovi, muusikko
2. joulukuuta, – Jaakko Ryhänen; oopperalaulaja
12. joulukuuta – Emerson Fittipaldi, brasilialainen kilpa-autoilija
17. joulukuuta – Pepe Willberg, muusikko
18. joulukuuta – Steven Spielberg, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
29. joulukuuta – Marianne Faithfull, englantilainen laulaja

Kuolleita

28. tammikuuta – Helene Schjerfbeck, suomalainen taidemaalari
18. helmikuuta – Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija
24. maaliskuuta – Aleksandr Aljehin, venäläinen šakin maailmanmestari
7. toukokuuta – Ferdinand Boberg, ruotsalainen arkkitehti
1. kesäkuuta – Ion Antonescu, Romanian diktaattori (teloitettiin)
13. elokuuta – H.G. Wells, englantilainen kirjailija
24. elokuuta maria andersson kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt suomalainen
6. syyskuuta – Lucina Hagman, Martta-järjestön perustaja
20. syyskuuta – Kaarle Halme, suomalainen taiteilija
11. lokakuuta – Rudolf Koivu, suomalainen lastenkirjojen kuvittaja
13. lokakuuta – Yrjö Tuominen, suomalainen näyttelijä
15. lokakuuta – Hermann Göring, kansallissosialistisen Saksan johtohenkilö ja ilmavoimien päällikkö (itsemurha)
16. lokakuuta – Wilhelm Keitel, Natsi-Saksan kenraalisotamarsalkka (teloitus)
16. lokakuuta – Alfred Rosenberg, kansallissosialistien ideologi ja poliitikko (teloitus)
16. lokakuuta – Joachim von Ribbentrop, kansallissosialistisen Saksan ulkoministeri (teloitus)
16. lokakuuta – Ernst Kaltenbrunner, natsijohtaja, RSHA:n päällikkö (teloitus)
16. lokakuuta – Hans Frank, natsijohtaja, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri (teloitus)
16. lokakuuta – Wilhelm Frick, kansallissosialistisen Saksan sisäministeri (teloitus)
16. lokakuuta – Julius Streicher, Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja (teloitus)
16. lokakuuta – Fritz Sauckel (teloitus)
16. lokakuuta – Alfred Jodl (teloitus)
16. lokakuuta – Arthur Seyss-Inquart, Itävallan sisäministeri ja kuvernööri sekä Alankomaiden valtakunnankomissaari (teloitus)
25. lokakuuta – Rudolf Walden, suomalainen teollisuusmies ja sotilas
25. joulukuuta – W.C. Fields, yhdysvaltalainen näyttelijä

Nobelin palkinnot

Nobelin fysiikanpalkinto: Percy Bridgman
Nobelin kemianpalkinto: James Sumner, John Northrop ja Wendell Stanley
Nobelin lääketieteen palkinto: Hermann Joseph Muller
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Hermann Hesse
Nobelin rauhanpalkinto: Emily Balch ja John R. Mott