Maailmantalous ja -politiikka
Maailmanpolitiikassa merkittäviä tapahtumia oli Ronald Reaganin valinta 1981 Yhdysvaltojen presidentiksi ja hänen johdollaan toteutettu voimakas Yhdysvaltojen asevarustelupolitiikka, joka osaltaan vaikutti Neuvostoliiton romahdukseen.
Mihail Gorbatšov nousi Neuvostoliiton johtoon 1985, ja hän oli maan viimeinen päämies vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Hänen uudistuspyrkimyksensä johtivat liennytykseen ja kylmän sodan päättymiseen mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puoluen menetti poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen. Hajoamisen alkusoittoa oli Berliinin muuri avautuminen 1989.
Myös poliittisia muureja murtui; Vuonna 1985 Live Aid -konserteilla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Konsertteja seurasi television välityksellä 1,5 miljardia katsojaa ympäri maailman. 1980-luvun kehitys Etelä-Afrikassa johti apartheid-lainsäädännön kumoamiseen ja Nelson Mandelan vapauttamiseen vankilasta. Yksi apartheidin vastustajista oli Ruotsin silloinen pääministeri Olof Palme, joka murhattiin Tukholmassa 28. helmikuuta 1986.
Kehitysmaat ajautuivat 1980-luvun alussa syvään velkakriisiin, joka leimasi koko vuosikymmentä. Latinalaisessa Amerikassa puhutaan 1980-luvusta menetettynä vuosikymmenenä. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston rakennesopeutusohjelmat olivat keskeinen piirre kehitysmaiden talouspolitiikassa. 1970-luvulla esitetyt kehitysmaiden vaatimukset uudesta kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja maailmantalouden säätelystä saivat väistyä Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin markkinoimien (usein uusliberalismiksi kutsuttujen) talousoppien tieltä, joissa painotettiin talouden eri sektoreiden liberalisoimisen tärkeyttä. Koko maailman tasolla talouskasvu jäi edellisiä vuosikymmeniä heikommaksi.
Tapahtumat Suomessa
Sisäpoliittisesti merkittävimpiä tapahtumia oli presidentti Urho Kekkosen eroaminen terveyssyistä presidentin virasta 1981n ja Mauno Koivisto valitseminen presidentiksi 1982. Suomessa vallitsi vielä 1980-luvulla suomettumisen aika, joka päättyi lopullisesti vasta Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. Samalla kuitenkin jo lähennyttiin Eurooppaa: vuonna 1981 Suomessa otettiin muun Euroopan tyyliin käyttöön kesäaika ja 1989n Suomesta tuli Euroopan Neuvosto jäsen.
Vuonna 1988 naiset pääsivät ensimmäistä kertaa evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan. Suomeen saatiin myös uusi sukunimilaki ja tasa-arvolaki. Ympäristöasioihinkin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vihreä Liitto muuttui puolueeksi ja Suomeen perustettiin ympäristöministeriö.
Suomen talous
1980-luvulla Suomessa elettiin vahvan hyvinvointivaltion aikaa, josta kuvaava esimerkki on vuosikymmenen lopun keskustelu valtion tukemista 'seksilomista'. Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Merkittävä syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[}}] ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa.[}}] Nämä seikat johtivat kansantaloudessa olleen rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.
Nousukausi päättyi 1990-luvun alkupuolen voimakkaaseen lamaan, jonka yksi syy oli Neuvostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan loppuminen vuosikymmenen vaihtuessa.
Tekniikka
Vuoden 1981 IBM PC 5150, jossa 4.77 MHz Intel 8088 -suoritin ja DOS 1.0 -käyttöjärjestelmä
1970-luvun digitaalikello sai seurakseen monia muita digitaaliteknologiaan perustuneita laitteita. IBM PC julkistettiin vuonna 1981 ja tietokoneet alkoivat tulla koteihin. Matkapuhelin ja CD-levy syntyivät ja nestekidenäyttöjen myötä kehitettiin esimerkiksi elektroniikkapelejä. Korvalappustereot yleistyivät, tosin vasta kasetteja soittavina. 1980-lukua voikin pitää kannettavien laitteiden syntyvuosikymmenenä.
Helsinki kohotti statustaan eurooppalaisena suurkaupunkina 1983 valmistuneen metron myötä.
Yleisradion yksinvalta sähköisessä viestinnässä murtui, kun paikallisradiot syntyivät
1985 ja
Kolmoskanava aloitti toimintansa. Uusi vaarallinen sairaus
AIDS tunnistettiin ja tartunnat alkoivat levitä laajamittaisesti.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 jätti jälkensä ydinvoimaan suhtautumisessa.
Commodore 64 (1982) oli vuosikymmenen suosituin kotitietokone etenkin Suomessa
Ajankohtaisia laitteita
Vapaa-aika
Sekoitettu Rubikin kuutio
1980-luvulla kuntosalit ja solariumit löivät itsensä läpi juppi-kulttuurin oheistuotteena, ja vapaa-aikaa alettiin kuluttaa myös laskettelukeskuksissa. Purjelautailu oli olennainen osa juppikulttuuria. Talvella auton katolla oli suksiboksi, kesällä purjelauta. Amerikkalaisia trendejä omaksuttiin vauhdilla: rap-musiikki, rullaluistelu ja rullalautailu tulivat suosituiksi nuorison keskuudessa. Suomen ensimmäinen McDonald's avattiin vuonna 1984 Tampereelle.
Kotona suosittua ajanvietettä olivat Rubikin kuutio ja Trivial Pursuit. Ruokapöytään saatiin eksoottisia lisäyksiä, mm. kiivi, ja ravintoloiden suosituimpia drinkkejä oli sininen enkeli. Kulttuurin alalta 1980-luvulta muistetaan 'jumalan teatteri', joka shokeerasi kansaa mm. heittelemällä ulosteita katsojien päälle.
Pukeutuminen ja ulkonäkö
Tyyliltään 1980-luku oli useiden tyylien ja niiden sekoitusten aikakautta. Pukeutuminen ja tyyli määräytyi täysin sen mukaan, mihin ryhmään halusi kuulua. Sukat ja sukkanauhaliivit kokivat uusrenessanssin ja kuuluivat aikaansa seuranneen juppinaisen pukeutumiseen, mahdollisesti pitsisomisteisen korsetin kera. Tyyliin kuului myös erittäin vaalea huulipuna, runsas huulikiillon käyttö ja vaaleasävyiset kynsilakat sekä solariumrusketus.
1980-luvun alku oli tyylillisesti punk- tai teddyboyn-kulttuurien sävyttämää. Punk-kulttuuriin kuului olennaisena osana pukeutuminen mustiin nahkavaatteisiin, jotka oli koristeltu jopa sadoin kromatuin teräsniitein. 1980-luvun puolivälistä eteenpäin yleistyi miesten tyyleissä mm. Boy George kaltaisten pop-tähtien lanseeraama 'sekasukupuolisuus', jonka edustajien sukupuolta oli joskus hyvinkin vaikea määritellä pelkästään ulkonäön perusteella. Myöhemmin pinnalle nousi taloudellista menestystä korostava juppikulttuuri pukuineen, urheiluautoineen ja niihin liittyneine elämäntyyleineen.
1980-luvun tyyli nousi 2000-luvun alussa uudelleen pinnalle. 1980-luvun musiikkia sekä aikakauteen viittaavia retroilmiöitä mm. muodissa kutsutaan kasariksi.
- Merkit: Kappa, Lacoste, Levi's (erityisesti 501-farkut), Benetton, Hugo Boss
- Hiusmuoti: valkaistut permanentatut hiukset, aaltomainen etutukkakiehkura, takatukka eli niskatukka, joka saattoi olla päältä siili, yksittäinen pidempi hiuskiehkura takana (ns. rotanhäntä), krepatut hiukset tytöillä.
- Tyylit: collegepaidat, kauluspaidan kaulus pystyssä, värikkäät t-paidat, kangasvyöt, stretch-farkut, kivipestyt tai rei'itetyt farkutn, isot värikkäät muovikorvakorut, kävelykengät ilman sukkia Miami Vice innoittamana, RayBan-aurinkolasit, alaspäin kapenevat väljät vaaleat puuvillahousut tai salihousut, miesten Spencer-pikkutakki (vyötärömittainen takki), mokkasaappaat, moon boots -talvikengät, naisten yläosattomat uimapuvuttt, olkatoppaukset, pipot joissa on oma etunimi otsassa, tupsulliset pipo, purjehduskengät, kansitakit, untuvatakit, sifonkihuivit, prinsessamainen pukeutuminen ballerina-hameineen ja pitsiröyhelöineen, miehillä tangamalliset alushousut, naisilla thai- tai hammaslankastringitvv, Neonärit, rihkama (erityisesti metalliset tai muoviset eriväriset rannekorut).
Musiikki
Michael Jackson oli 1980-luvun suosituimpia pop-tähtiä (kuva vuodelta 1984)
Tyylit
1970-luvun diskoinnostus hiipui 1980-luvun alkaessa.
Progen kaltaisten kunnianhimoisten tyylien tilalle syntyi suuria stadionkonsertteja sekä diskon perintöä jatkaneita
pop-musiikin tyylejä.
Käyttöön tulivat ensimmäiset kunnolliset rumpukoneet, samoin syntetisaattorit yleistyivät ja kehittyivät digitaalitekniikan myötä. Elektroninen musiikki valtasi alaa, ja syntyi uusia tyylejä kuten synthpop ja italodisko, jonka tunnetuimpia yhtyeitä olivat esimerkiksi Den Harrow ja Baltimora.
Afroamerikkalaisessa musiikissa 1970-luvun soul ja funk väistyivät ja tilalle tuli rap sekä moderni R&B-tanssimusiikki. 1980-luvun musiikkia sävytti yleisesti syntetisaattorien runsas ja kokeileva käyttö. Syntetisaattorien yleistymisen myötä kynnys musiikin tekemiseen laski, minkään akustisen instrumentin hallinta ei ollut enää edellytys musiikin tuottamiselle.
Jotkut hard rockin miesesiintyjät tavoittelivat naisellista ulkonäköä meikkaamalla, tupeeraamalla hiuksiaan ja käyttämällä vartalonmyötäisiä, usein mustaa ja pastellisävyjä yhdisteleviä asuja. Hard rockista muodostunut glam metal -liike, jota kutsuttiin ajoittain alentavasti tukkaheviksi, tuotti useita platinalevymyynnin ylittäneitä akteja, kuten Guns N' Roses, Mötley Crüe ja Skid Row.[ }}]
Yhtyeet
Pitkän linjan muusikoista edelleen suosittuina jatkoivat esimerkiksi AC/DC, Donna Summer, KISS, Queen ja Tina Turner.
1970-luvun lopulla tai 1980-luvulla aloittaneista pop-artisteista ja yhtyeistä suosituimpia olivat Duran Duran, Human League ja Michael Jackson. Muita vuosikymmenen tunnettuja pop-artisteja ja -yhtyeitä olivat Billy Idol, Depeche Mode, Eurythmics, ja The Sugarcubes.
Diskoissa ja yökerhoissa levylautasilla pyörivät Bad Boys Blue, Bananarama, Madonna, Modern Talking ja Pet Shop Boys.
Rockmusiikissa suosituksi tuli metallimusiikki, jota edustivat mm. hard rock/glam metal -aktit Iron Maiden, Def Leppard, Guns N' Roses, Mötley Crüe, Pantera, Twisted Sister, W.A.S.P ja Whitesnake. Eräs 1980-luvulla alkunsa saanut tyylilaji oli thrash metal, jossa kärkipaikkaa pitivät Anthrax, Exodus, Kreator, Megadeth, Metallica, Sepultura, Slayer ja Testament. Kevyemmän rockin puolella pinnalla olivat muun muassa Bon Jovi, Toto, Dire Straits ja U2.
Muiden muassa A-ha, Europe, Los Lobos, Men at Work, Nena, Sabrina, Samantha Fox ja Wham, olivat pop-artisteja, joiden suosio ajoittui vain 1980-luvulle, ja joidenkin kohdalla vain yhden hitin varaan.
Musiikki Suomessa
Suomestakin tähyiltiin ulkomaille: Bogart Co teki ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä vakavasti otettavaa synthpoppia, mutta Hanoi Rocksin lupaavasti alkanut ulkomaanvalloitus katkesi yhtyeen rumpalin kuolemaan.
Rockyhtyeistä pinnalla olivat esimerkiksi Dingo, Eppu Normaali, Popeda ja Leevi and the Leavings. Kansanomaisempaa musiikkia tekivät Rauli 'Badding' Somerjoki;, sekä 'stand-up' koomikko Jaakko Teppo.
1980-luvun alussa rockabilly oli uudelleen muodissa myös Suomessa, ja tyylin tunnetuimpia edustajia oli The Stray Cats. Heavy metal kuitenkin syrjäytti rockabillyn suosiossa 1980-luvun puoliväliin mennessä.
Muuta 1980-luvun musiikista
Myydyimmät singlet[}}]
- 'Don't You Want Me?' – Human League
- 'Wake Me Up (Before You Go-Go)' – Wham
- 'Hungry Like the Wolf' – Duran Duran
- '99 Luftballons' – Nena
- 'Karma Chameleon' – Culture Club
- 'Freeze Frame' – The J. Geils Band
- 'Safety Dance' – Men Without Hats
- 'Like a Virgin' – Madonna
- 'Der Komissar' – After The Fire
- 'If you Leave' – Orchestral Manoeuvres in the Dark
Televisio ja elokuvat
Elokuvia
Televisiosarjoja
Suomalaisia elokuvia ja sarjoja
Henkilöitä
Lähteet
Aiheesta muualla
1980'erne
1980er
Années 1980
1980-årene
1980-talet
|
Tietoja 
)
)
)
)
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 