1982

Tapahtumia

tammikuu - maaliskuu

• 8. tammikuuta – Yhdysvaltalainen telealan monopoliyhtiö AT&T; jaettiin 22 eri yhtiöön.
• 13. tammikuuta – Air Floridan Boeing 737 törmäsi siltaan Washington (DC):ssa ja putosi Potomac-jokeen surmaten 78 ihmistä.
• 27. tammikuuta – Mauno Koivisto valittiin Suomen presidentiksi.
• 28. tammikuuta – Italiainn terrorismin vastaiset joukot vapauttivat James L. Dozier 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
• 1. helmikuuta – Senegal ja Gambia muodostivat löyhän valtioliiton.
• 2. helmikuuta – Haman verilöylyssa Syyria, 20 000 ihmistä surmattiin.
• 15. helmikuuta – Öljynporauslautta Ocean Rangerin upposi myrskyssä Newfoundland edustalla Kanadan rannikolla, 84 ihmistä menehtyi.
• 19. helmikuuta – Arkkipiispa Mikko Juvan ilmoitti yllättäen jäävänsä eläkkeelle syyskuu alusta.
• 23. helmikuuta – Espanjann hallitus kansallisti Rumasa.
• 4. maaliskuuta – Kuopion kaupunki täytti 200 vuotta.
• 10. maaliskuuta – Yhdysvallatn asetti Libya öljyn kauppasaartoon syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
• 10. maaliskuuta – Astronomia: kaikki yhdeksän planeettaa olivat samanaikaisesti Auringon samalla puolella.
• 19. maaliskuuta – Falklandin sotalaiset: argentiina joukot nousivat maihin Etelä-Georgiann saarella, mikä ennakoi sotaa.
• 20. maaliskuuta – Ajatollah Khomeiniin ilmoitti Iran uudenvuoden kunniaksi, että 12–18-vuotiaat koulupojat saivat osallistua Basij-joukkoihin ja taistella maansa puolesta.Efraim Karsh: The Iran-Iraq War 1980–1988 s. 39
• 23. maaliskuuta – Efraín Ríos Monttssa tukijoineen kaappasi vallan Guatemala.
• 23. maaliskuuta – Helsingin Sanomat erotti toimittaja Aarno Laitisen ja antoi varoituksen viidelle muulle toimittajalle heidän osallisuudestaan kohutun Tamminiemen pesänjakajat -kirjan tekoon.
• 26. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koiviston erotti Uudenmaan lääni maaherran Kaarlo Pitsingin virastaan. Ero tuli voimaan heti.

huhtikuu - kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Falklandin sota: Argentiina miehitti Falklandinsaaret.
• 17. huhtikuuta – Kanadan uusi perustuslaki määräsi täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 25. huhtikuuta – Israellta vetäytyi Siinai rauhansopimuksen mukaan.
• 1. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousi Ascensionin tukikohdasta ja pommitti Port Stanleyn lentotukikohtaa.
• 2. toukokuuta – Falklandin sota: ydinsukellusvene HMS Conqueror upotti argentiinalaisen risteilijän General Belgranon.
• 8. toukokuuta – Kanadalainen Formula 1 -kuljettaja Gilles Villeneuve sai surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
• 10. toukokuuta – Välimiesoikeus totesi Aarno Laitisennn irtisanomisen Helsingin Sanomien poliittisen toimittajan tehtävistä laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset.
• 21. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtasivat San Carlosin lahden Falklandinsaarilla.
• 28. toukokuuta – 'Rocky III:n' ensi-iltaesitys, pääosassa nähtiin Sylvester Stallone.
• 29. toukokuuta – Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit löivät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
• 30. toukokuuta – Espanjaon liittyi NATO ensimmäisenä maana sitten Saksan liittotasavallan 1955.
• 6. kesäkuuta – Libanonin sotain alkoi: Israel joukot Ariel Sharonin johtamina valtasivat Etelä-Libanoniniiniin ja etenivät Beirut asti.
• 12. kesäkuuta – 750 000 ihmistä osoitti mieltään ydinaseinita vastaan New York Keskuspuistossassa.
• 13. kesäkuuta – Saudi-Arabian kuningas Fahd nousi valtaistuimelle veljensä Khaledinin kuoleman jälkeen.
• 13. kesäkuuta – Italialainen Formula 1 -kuljettaja Riccardo Paletti sai surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmättyään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
• 14. kesäkuuta – Falklandin sota päättyi: britit etenivät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuivat ja muodollinen rauhansopimus solmittiin samana päivänä.
• 19. kesäkuuta – Liberaalisen Kansanpuolueenenen puoluekokous hyväksyi puolueen liittymisen Keskustapuolue jäsenjärjestöksi. Keskustapuolue sitoutui maksamaan LKP:n huomattavat velat.
• 22. kesäkuuta – Yhdysvaltaininin presidentin Ronald Reagan murhayrityksestä syytetty John Hinckley Jr todettiin syyntakeettomaksi hänen vakavan mielenvikaisuutensa vuoksi.
• 22. kesäkuuta – Tampereella avattiin Amurin työläismuseokortteli.

heinäkuu - syyskuu

• 1. heinäkuuta – Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon meni naimisiin 4 150 seuraajansa kanssa New Yorkin Madison Square Gardenissa.
• 2. heinäkuuta – Dragsfjärdin vesillä havaittiin useita ajelehtivia, teollisuusmyrkkyjä sisältäneitä tynnyreitä. Tynnyrit oli upottanut laivuri Jukka Ojaranta, joka pidätettiin 3. elokuuta.
• 9. heinäkuuta – Pan Amin Boeing 727 putosi Kennerissä Louisianassa surmaten 146 koneessa ja kahdeksan maassa.
• 16. heinäkuuta – Pastori Sun Myung Moon tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
• 20. heinäkuuta – IRAssa:n siipi räjäytti kaksi pommia Lontoo surmaten kahdeksan sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
• 23. heinäkuuta – Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
• 29. heinäkuuta – Keihäänheittäjä Tiina Lillak heitti uuden maailmanennätyksen 72,40 m.
• 2. elokuuta – Helsingin metro avattiin.
• 20. elokuuta – Libanonin sisällissotaiin: monikansallinen joukko saapui Beirut valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
• 29. elokuuta – F1-kuljettaja Keke Rosbergissa voitti Dijon ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -kilpailun.
• 3. syyskuuta – Toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja hänen seuraajakseen tuli Jermu Laine.
• 12. syyskuuta – Porvoon hiippakunnan piispa John Vikströmksi vihittiin uudeksi arkkipiispa. Vihkimisen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola.
• 15. syyskuuta – Hallitus päätti, ettei Pelkosenniemen kunnan alueelle suunniteltua Vuotoksen allasta rakenneta.
• 17. syyskuuta – Kristityt israelilaishyökkääjätinin toimeenpanivat verilöylyn Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanon pääkaupungissa Beirutissa. Hyökkäyksen jäljiltä löydettiin sadoittain surmattuja palestiinalaispakolaisia. Teko herätti suuttumusta kautta maailman ja YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi sen yksimielisesti.
• 19. syyskuuta – Scott Fahlmann keksi hymiö.
• 22. syyskuuta – Mauri-myrsky kaatoi miljoonia kuutiometrejä metsää Pohjois-Suomessa.
• 25. syyskuuta – F1-kuljettaja Keijo 'Keke' Rosbergistä tuli Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.

lokakuu - joulukuu

• 1. lokakuuta – Saksan liittokansleri Helmut Schmidt sai epäluottamuslauseen, hänen seuraajakseen tuli Helmut Kohl.
• 8. lokakuuta – Puola kielsi Solidaarisuus-liikkeen.
• 12. marraskuuta – Juri Andropov valittiin Neuvostoliitossa edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
• 14. marraskuuta – Lech Wałęsa päästettiin 11 kuukauden arestista.
• 17. marraskuuta – Dragsfjärdin myrkkyjutun oikeuskäsittely päättyi. Laivuri Jukka Ojaranta tuomittiin jätehuoltorikoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
• 28. marraskuuta – 88 maan edustajat kokoontuivat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
• 29. marraskuuta – YKista:n yleiskokous teki päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistan.
• 2. joulukuuta – Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennettiin Barney Clarkille. Hän eli laitteen kanssa 112 päivää.
• 4. joulukuuta – Kiina otti käyttöön uuden perustuslain.
• 26. joulukuuta – Time Magazinen vuoden mieheksi valittiin tietokone.
• 29. joulukuuta – Kalevi Sorsan hallitus joutui kriisiin eduskunnan budjettiäänestyksessä, kun SKDL:n eduskuntaryhmä äänesti puolustusmäärärahojen lisäämistä vastaan, vaikka Sorsa oli tehnyt asiasta luottamuskysymyksen.
• 30. joulukuuta – SKDL veti ministerinsä Sorsan hallituksesta ja heidän tilalleen nimitettiin uudet ministerit SDP:stä. Opetusministeri Kalevi Kivistön tilalle tuli Arvo Salo, liikenneministeri Jarmo Wahlströmin tilalle Reino Breilin ja työministeri Jouko Kajanojan tilalle Veikko Helle. Myös sitoutumaton ulkomaankauppaministeri Esko Rekola joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli liberaalien Arne Berner.

tuntematon päivämäärä

• Korealainen Haidong Gumdo -kamppailulaji perustettiin

Syntyneitä

• 22. helmikuuta – Susanna Pöykiö, taitoluistelija
• 3. maaliskuuta – Jessica Biel, näyttelijä
• 24. huhtikuuta – Kelly Clarkson, laulaja
• 30. huhtikuuta – Kirsten Dunst, näyttelijä
• 8. toukokuuta – Ninja Sarasalo, malli ja laulaja
• 3. kesäkuuta – Jelena Isinbajeva, venäläinen seiväshyppääjä
• 10. kesäkuuta – Prinsessa Madeleinen, Ruotsi kuningasperheen nuorin tytär
• 21. kesäkuuta – Prinssi Williamin, Walesin prinssi Charles vanhin poika
• 7. elokuuta – Jasmin Mäntylä, malli ja laulaja
• 8. marraskuuta – Mika Kallio, ratamoottoripyöräilijä
• 29. marraskuuta – Krystal Steal, pornonäyttelijä
• 30. marraskuuta – Elisha Cuthbert, näyttelijä
• 15. joulukuuta – Matías Delgado, jalkapalloilija
• 19. joulukuuta – Tero Pitkämäki, keihäänheittäjä
• 30. joulukuuta – Kristin Kreuk, näyttelijä

Kuolleita

• 3. tammikuuta – Heidi Blomstedt, suomalainen keramiikkataiteilija
• 19. tammikuuta – Jyri Schreck, suomalainen runoilija
• 25. tammikuuta – Mihail Suslov, neuvostoliittolainen poliitikko
• 5. helmikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja
• 2. maaliskuuta – Philip K. Dick, tieteiskirjailija
• 5. maaliskuuta – John Belushi, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. maaliskuuta – Ayn Rand, kirjailija
• 12. maaliskuuta – J. W. Rangell, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
• 19. maaliskuuta – Randy Rhoads, yhdysvaltalainen kitaristi
• 21. maaliskuuta – Kaarina Kari, suomalainen liikuntakasvattaja
• 29. maaliskuuta – Carl Orff, saksalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
• 4. huhtikuuta – Jussi Jurkka, näyttelijä
• 24. huhtikuuta – Ville Ritola, suomalainen kestävyysjuoksija
• 8. toukokuuta – Gilles Villeneuve, kanadalainen Formula 1 -kuljettaja
• 24. toukokuuta – Tauno Palo, suomalainen näyttelijä
• 29. toukokuuta – Romy Schneider, näyttelijä
• 7. kesäkuuta – Yrjö Karilas, suomalainen tietokirjailija
• 13. kesäkuuta – Riccardo Palettilainen, italia Formula 1 -kuljettaja
• 29. kesäkuuta – Pentti Irjala, suomalainen näyttelijä
• 2. elokuuta – Gunnar Bärlund, suomalainen nyrkkeilijä
• 12. elokuuta – Helvi Leiviskä, suomalainen säveltäjä
• 21. elokuuta – Taisto Martiskainen, suomalainen kuvanveistäjä
• 29. elokuuta – Ingrid Bergman, ruotsalainen elokuvanäyttelijä
• 1. syyskuuta – Wladyslaw Gomulkan, Puola kommunistisen puolueen pääsihteeri
• 14. syyskuuta – Grace Kellyn, Monaco ruhtinatar (auto-onnettomuus)
• 14. syyskuuta – Kristján Eldjárn, Islannin presidentti
• 4. lokakuuta – Glenn Gouldlainen, kanada pianisti
• 7. lokakuuta – Reino Kalliola, suomalainen kasvimaantieteilijä ja kirjailija
• 11. lokakuuta – Kyösti Skyttä, suomalainen kirjailija
• 16. lokakuuta – Tapio Tapiovaara, suomalainen taidegraafikko ja -maalari
• 16. lokakuuta – Leo Lähteenmäki, suomalainen näyttelijä
• 5. marraskuuta – Jacques Tati, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä
• 10. marraskuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja
• 20. joulukuuta – Artur Rubinstein, puolalais-yhdysvaltalainen pianisti

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Kenneth Wilson
• Nobelin kemianpalkinto: Aaron Klug
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sune Bergstrom, Bengt Samuelsson ja John Vane
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gabriel García Márquez
• Nobelin rauhanpalkinto: Alva Myrdal ja Alfonso García Robles

Lähteet