1986

Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan yhteisöön.
• 1. tammikuuta – Aruba irtautui Alankomaiden Antilleista ja sai laajennetun autonomian.
• 9. tammikuuta – Hävittyään patenttiilleoikeudenkäynnin Polaroid Kodak luopui pikakameravalmistuksesta.
• 20. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska ilmoittivat aikeista rakentaa tunnelin Englannin kanaalin ali.
• 24. tammikuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Uranuksen.
• 28. tammikuuta – Avaruussukkula Challenger tuhoutui onnettomuudessa.
• 29. tammikuuta – Yoweri Kaguta Museveninsta tuli Uganda presidentti viisivuotisen itsenäisyyskamppailun jälkeen.
• 5. helmikuuta – Libanonryhmilainen muslimiä kaappasi YK:n helikopterin miehistön ja matkustajat. Joukossa oli kaksi suomalaista. Kaappaajat luulivat helikopteria israelilaiseksi.
• 5. helmikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja eduskunnan puhemies Erkki Pystynen ottivat yhteen valtiopäivien avajaisissa ns. arkipyhäkiistan vuoksi.
• 7. helmikuuta – Haitin diktaattori Jean-Claude Duvalier pakeni maasta.
• 8. helmikuuta – Tavarajuna ja henkilöjuna törmäsivät Hintonissassassa Alberta. Kuolonuhreja oli 23.
• 9. helmikuuta – Halleyn komeettan ohitti Maa.
• 19. helmikuuta – Neuvostoliittoin laukaisi avaruusasema Mir ensimmäisen moduulin.
• 25. helmikuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos pakeni 20 vuoden hallinnon jälkeen, presidentiksi tuli Corazón Aquino.
• 28. helmikuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin hänen kävellessään teatterista kotiin.
• 6. maaliskuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi työministeri Urpo Leppäselle huomautuksen ns. Rinteen työllistämismallin kokeilun yhteydessä tapahtuneista määrärahan ylityksistä.
• 8. maaliskuuta – Japanin luotain Suisei ohitti Halleyn komeetan tutkien sen koronaa ja aurinkotuulta.
• 23. maaliskuuta – Suomalainen rahtilaiva Karelia ajoi karille Gotska Sandössa Gotlannin edustalla. 6 ihmistä sai surmansa.
• 2. huhtikuuta – Suomessa alkoi virkamieslakko, johon osallistui noin 42 000 virkamiestä. Presidentti Mauno Koivisto joutui muuttamaan muutamaksi päiväksi hotelliin, kunnes presidentin kanslian henkilökunta rajattiin lakon ulkopuolelle.
• 3. huhtikuuta – IBM esitteli ensimmäisen kannettavan tietokoneen, PC Convertiblen.
• 5. huhtikuuta – USA:n sotilaiden keskuudessa suosittu La Belle -disco räjäytettiin Länsi-Berliinissä, kaksi yhdysvaltalaista sotilasta ja yksi turkkilainen nainen kuoli ja 150 loukkaantui. Libyaa pidetään syyllisenä.
• 12. huhtikuuta – SKP:n vähemmistö perusti uuden puolueen nimeltä Demokraattinen Vaihtoehto. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Leo Suonpää.
• 15. huhtikuuta – Yhdysvaltain pommikoneet iskivät brittiläisistä tukikohdista Libyaan ja pommittivat pääkaupunkia Tripolina ja Bengasi aluetta. Noin sata henkeä kuoli. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti kaksi tuntia myöhemmin iskun olevan itsepuolustusta.
• 25. huhtikuuta – Tohtori Ahti Karjalainenen kieltäytyi hänelle tarjotusta Keskustapuolue kunniajäsenyydestä. Karjalainen oli eronnut puolueesta vuonna 1983 sen jälkeen kun presidentti Mauno Koivisto oli erottanut hänet Suomen Pankin pääjohtajan paikalta.
• 26. huhtikuuta – Tšernobylssain lähellä Ukraina V.I. Lenin -ydinvoimalan reaktorissa syttyi grafiittitulipalo, joka aiheutti historian vakavimman ydinonnettomuuden. 31 kuoli heti, ja suuria määriä radioaktiivisuutta pääsi ympäristöön.
• 2. toukokuuta – Ralliautoilija Henri Toivonenssa sai surmansa rajussa ulosajossa Korsikan ralli. Myös Toivosen kartanlukija Sergio Cresto kuoli.
• 8. toukokuuta – Maailman eniten myyty virvoitusjuoma Coca-Cola täytti 100 vuotta. Suomessa Coca-Cola oli tullut myyntiin vuonna 1957.
• 17. toukokuuta – Virkamieslakko päättyi kestettyään lähes seitsemän viikkoa.
• 20. toukokuuta – Nuori mies kaappasi Finnairin matkustajakoneen Oulunsalon lentokentällä. Poliisi pidätti kaappaajan koneeseen tekemällään rynnäköllä. Kaappaaja ilmoitti tekonsa olleen vastalause ihmisten sulkemiselle laitoksiin.
• 26. toukokuuta – Euroopan yhteisö otti käyttöön Euroopan lipun.
• 6. kesäkuuta – Hanasaaren hiilivoimalassa Helsingissä syttyi tulipalo, joka aiheutti kymmenien miljoonien markkojen vahingot. Henkilövahingoilta vältyttiin.
• 7. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolueesta erosi Keskustapuolue.
• 8. kesäkuuta – Entinen YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim valittiin Itävallan presidentiksi. Liittokansleri Fred Sinowatz erosi vaalituloksen selvittyä ja Israel kutsui Itävallan-suurlähettiläänsä kotiin.
• 16. kesäkuuta – Yleisradion pääjohtajalle Sakari Kiurulle osoitettu kirjepommi räjähti yhtiön toimitalossa Kesäkadulla Helsingissä. Postia avannut sihteeri loukkaantui lievästi.
• 6. heinäkuuta – Entisen presidentin Ferdinand Marcostain kannattajat yrittivät vallankaappaus Filippiineillä. Yritys kuivui kokoon seuraavana päivänä. Maanpaossa ollut Marcos kiisti olleensa itse mukana hankkeessa.
• 23. heinäkuuta – Yorkin herttua, prinssi Andrewinin meni naimisiin Sarah Ferguson kanssa Lontoossa.
• 8. elokuuta – Kansallis-Osake-Pankin Jakomäennn konttori ryöstettiin Helsingissä. Ryöstäjän pakomatka päättyi seuraavana yönä Mikkeli torille, jossa hän räjäytti itsensä, yhden panttivankinsa ja pakoautonsa.
• 21. elokuuta – Nyosjärvestäissaissa Kamerun purkautui kaasua (hiilidioksidia), joka tukehdutti 2 000 ihmistä 20 km:n säteellä.
• 1. syyskuuta – Neuvostoliiton risteilyalus Admiral Nahimov törmäsi rahtialus Petr Vaseviin Mustallamerellä ja upposi, 448 ihmistä sai surmansa.
• 5. syyskuuta – Pan Amnin lento 73, mukanaan 358 ihmistä, kaapattiin Karachi kansainvälisellä lentokentällä.
• 6. syyskuuta – Istanbulissa synagoogan räjähdyksessä kuoli 21 juutalaista ja kaksi terroristia. Tekijäksi ilmoittautui neljä eri arabijärjestöä.
• 7. syyskuuta – Desmond Tutusta tuli Etelä-Afrikan anglikaanikirkon ensimmäinen musta arkkipiispa.
• 7. syyskuuta – Urho Kekkosen hautajaisiin Helsingissä osallistui arvovieraita neljästäkymmenestä maasta.
• 11. syyskuuta – New Yorkromahdusin pörssi: Dow Jones -indeksi laski yhden päivän aikana 86,6 pistettä, mikä oli siihen mennessä suurin koskaan yhden päivän aikana tapahtunut pudotus.
• 2. lokakuuta – Sotalelujen valmistus, maahantuonti ja myynti Suomessa sovittiin lopetettavaksi vuoden 1987 alusta lukien.
• 7. lokakuuta – Dingo hajosi virallisesti. Samana päivänä hajoamisesta tiedottivat mm. TV-uutiset ja Ajankohtainen kakkonen.
• 10. lokakuuta – 7,5 richterin maanjäristys surmasi 1 500 ihmistä San Salvadorssa.
• 11. lokakuuta – Liennytys: Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov tapasivat Reykjavíkissa. Huippukokous päättyi tuloksettomana.
• 21. lokakuuta – Marshallinsaaret itsenäistyi Yhdysvalloista.
• 21. lokakuuta – Helsingin metrorata laajeni Itäkeskuksestaanan Kontula.
• 23. lokakuuta – Keski-Afrikan syrjäytetty hallitsija Bokassa palasi yllättäen kotimaahansa. Hänet vietiin suoraan lentokentältä vankilaan.
• 27. lokakuuta – Pääministeri Kalevi Sorsatta arvosteli keskustapuolue ja sen puheenjohtajaa Paavo Väyrystä punamultayhteistyön tuhoamisesta ja presidentti Urho Kekkosen poliittisen perinnön tuhlaamisesta.
• 28. lokakuuta – Vapaudenpatsaanssassa satavuotisjuhlat New York City.
• 1. marraskuuta – Sandoz-yhtiön kemiantehtaalla Sveitsiiassä lähellä Basel syttyi tulipalo. Rein-jokeen valui noin 1000 kuutiometriä erilaisia myrkkyjä, jotka tappoivat joesta miltei kaiken elollisen. Noin 20 tehtaan työntekijää hakeutui sairaalahoitoon.
• 3. marraskuuta – Mikronesia itsenäistyi Yhdysvalloista.
• 3. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: Libanonilainen lehti Ash-Shiraa paljasti Yhdysvaltain myyneen aseita Iraniin vapauttaakseen seitsemän amerikkalaista panttivankia Libanonissa.
• 5. marraskuuta – Helsingin uuden oopperatalon rakennustyöt käynnistyivät. Talon arvioitiin valmistuvan vuonna 1990.
• 11. marraskuuta – Sperry Rand ja Burroughs fuusioituivat luoden Unisysin, maailman toiseksi suurimman tietotekniikka-alan yhtiön.
• 25. marraskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeri Edwin Meese paljasti asemyynnistä saatujen varojen menneen Contrassa-sisseille Nicaragua.
• 26. marraskuuta – Arolan junaturma Kuhmon Härmänkylässä.
• 1. joulukuuta – Oy Kolmostelevisio Ab aloitti ohjelmatoiminnan.
• 6. joulukuuta – Erikoispikajuna 57 Lapponia suistui raiteilta Lapualla.
• 8. joulukuuta – Oikeuskansleri Jorma S. Aalto vapautti Johannes Virolaisen lopullisesti lahjusepäilyistä.
• 23. joulukuuta – Voyagerinin, Burt Rutan suunnittelema lentokone pilotteinaan Dick Rutan ja Jeana Yeager, laskeutui ensimmäiseltä välilaskuttomalta ja -tankkauksettomalta maailmanympärilennolta.
• 31. joulukuuta – Hovioikeudenneuvos Paavo Nikula nimitettiin Suomen ensimmäiseksi tasa-arvovaltuutetuksi. Hänen tärkeimmäksi tehtäväkseen tuli valvoa vuoden 1987 alusta voimaan astuvan tasa-arvolain toteutumista.

tuntematon päivämäärä

• Vuoden parhaaksi kotimaiseksi jazz-levytykseksi valittiin Vesa-Matti Loirin levyttämä kappale Naurava kulkuri.

Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Petter Northuglainen, norja maastohiihtäjä
• 24. tammikuuta – Mischa Barton, näyttelijä
• 26. tammikuuta – Matt Heafy, laulaja-kitaristi ('Trivium')
• 28. tammikuuta – Miguel Torreslainen, espanja jalkapalloilija
• 15. helmikuuta – Valeri Božinov, jalkapalloilija
• 30. maaliskuuta – Sergio Ramos, espanjalainen jalkapalloilija
• 3. kesäkuuta – Rafael Nadalpelaaja, espanjalainen tennis
• 13. kesäkuuta – Mary-Kate ja Ashley Olsen, Olsenin kaksoset
• 2. heinäkuuta – Lindsay Lohan, näyttelijä ja laulaja
• 31. heinäkuuta – Jevgeni Malkin, jääkiekkoilija
• 26. elokuuta – Cassie, yhdysvaltalainen R&B-laulaja
• 30. elokuuta – Ryan Ross, kitaristi ('Panic! at the Disco')
• 12. syyskuuta – Emmy Rossum, näyttelijä
• 14. syyskuuta – Berat Sadik, jalkapalloilija
• 9. lokakuuta – Laure Manaudoulainen, ranska uimari
• 30. lokakuuta – Thomas Morgensternlainen, itävalta mäkihyppääjä
• 8. joulukuuta – Amir Khan, nyrkkeilijä

Kuolleita

• 5. tammikuuta – Ilmari Salminen, suomalainen juoksija
• 14. tammikuuta – Donna Reed, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. tammikuuta – Joseph Beyus, saksalainen taidemaalari
• 24. tammikuuta – L. Ron Hubbard, tieteiskirjailija ja skientologian perustaja
• 28. tammikuuta – Avaruussukkulain Challenger miehistö: Francis R. Scobee, Michael J. Smith, Judith Resnik, Ellison Onizuka, Ronald McNair, Greg Jarvis ja Christa McAuliffe
• 1. helmikuuta – Arvo Pentti, suomalainen poliisineuvos
• 1. helmikuuta – Alva Myrdal, Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1982 saanut ruotsalainen sosiaali- ja rauhanpoliitikko
• 5. helmikuuta – A. E. Martola, suomalainen kenraali
• 11. helmikuuta – Frank Herbert, tieteiskirjailija
• 17. helmikuuta – Jiddu Krishnamurtilainen, intia filosofi
• 24. helmikuuta – Arwo Mikkonen, kitaristi ('Popeda')
• 28. helmikuuta – Olof Palmen, Ruotsi pääministeri (murhattiin)
• 1. maaliskuuta – Martta Wendelin, suomalainen taidemaalari
• 8. maaliskuuta – Kaarlo Halttunen, suomalainen näyttelijä
• 30. maaliskuuta – James Cagney, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 14. huhtikuuta – Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija ja feminismin teoreetikko
• 24. huhtikuuta – Wallis Simpson, Windsorin herttuatar
• 2. toukokuuta – Henri Toivonen, suomalainen ralliajaja (auto-onnettomuus)
• 9. toukokuuta – Tenzing Norgayilainen, nepal vuorikiipeilijä
• 15. toukokuuta – Elio de Angelis, Formula 1 -kuljettaja
• 11. kesäkuuta – Veikko Tyrväinen, suomalainen oopperalaulaja
• 13. kesäkuuta – Benny Goodman, jazz-muusikko
• 18. heinäkuuta – Maiju Gebhard, suomalainen astiankuivauskaapin keksijä
• 28. elokuuta – Elvi Sinervo, suomalainen kirjailija
• 31. elokuuta – Urho Kekkonen, Suomen kahdeksas presidentti
• 31. elokuuta – Henry Moore, englantilainen kuvanveistäjä
• 27. syyskuuta – Cliff Burton, muusikko ('Metallica')
• 2. lokakuuta – Ahti Karjalainen, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari
• 4. marraskuuta – Maila Pylkkönen, suomalainen kirjailija
• 8. marraskuuta – Vjatsheslav Molotov, Neuvostoliiton ulkoministeri
• 10. marraskuuta – Laura Latvala, suomalainen kirjailija
• 24. marraskuuta – Pehr-Olof Sirén, suomalainen näyttelijä
• 30. marraskuuta – Eino Augusti Leino, suomalainen painija (olympiavoittaja)
• 6. joulukuuta – Arto Tuominen, suomalainen näyttelijä
• 8. joulukuuta – Sylvi Siltanen, Suomen ensimmäinen naismaaherra
• 25. joulukuuta – Sasu Haapanen, suomalainen näyttelijä
• 28. joulukuuta – Andrei Tarkovskilainen, neuvostoliitto elokuvaohjaaja
• 29. joulukuuta – Harold Macmillan, Englannin pääministeri

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Ernst Ruska, Gerd Binnig ja Heinrich Rohrer
• Nobelin kemianpalkinto: Dudley Herschbach, Yuan Tseh Lee ja John Polanyi
• Nobelin lääketieteen palkinto: Stanley Cohen ja Rita Levi-Montalcini
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Wole Soyinka
• Nobelin rauhanpalkinto: Elie Wiesel

Lähteet