61 Cygni

}° N ja }° S

välillä. 
}}

61 Cygni (61 Cyg) on eräs lähimmistä tähdistä, kahden oranssin aurinkoa pienemmän tähden muodostama kaksoistähtien Joutsen tähtikuviossa. Tähdellä on väitetty olevan planeettojainin, mutta tätä ei ole kyetty todistamaan. Tähteä ei tule sekoittaa 16 Cygni, jolta on löydetty planeettoja. 61 Cygnin etäisyys on 11,40 valovuotta eli 3,496 parsekia. Tähti ei ole erityisen näyttävä kohde harrastelijatähtitieteilijälle. Molempien tähtien metallipitoisuus on 0,79 auringon metallipitoisuudesta ja ikä yli 4,6 miljardia vuotta. Tähdillä on erittäin suuri ominaisliike ja ne eivät ole peräisin Linnunradan kiekosta niin kuin oma Aurinkomme. Tämän kaksoistähtijärjestelmän ympäriltä on havaittu pölyä.

Tähden etäisyyden Maasta mittasi ensimmäisenä vuonna 1838 Friedrich Bessel.

Kaksoistähden rata-arvot

• kiertoaika (P) 722 vuotta
• radan puoliakseli (a) 24,4' (kaarisekuntia)
• keskietäisyys 86,4 AU
• etäisyyden vaihtelu 51,7 - 121,0 AU
• soikeus (e) 0,40
• kaltevuus (i) 51,85°
• solmu (Ω) 172,3°
• periastronin ajankohta (T) 1689,7

61 Cygni A

• näennäinen kirkkaus V 5,20 magnitudia
• absoluuttinen kirkkaus MV 7,48 magnitudia
• spektriluokka K3.5-5.0Ve
• väri-indeksi B-V 1,17
• säde R 0,70 aurinkoa
• massa M 0,72 (0,6?) aurinkoa
• luminositeetti L 0,085 aurinkoa, todellinen luminositeetti 0,15 aurinkoa
• pintalämpötila T 4450 kelviniä
• pyörähdysaika 35 päivää
• auringonpilkkujakso 8 vuotta
• elinkelposen planeetan etäisyys 0,30 AU
• elinkelpoisen planeetan kiertoaika 76,8 vrk

Tähti on luultavasti muuttuja nimillä V1083 Cygni ja NSV 13543.

61 Cygni B

• näennäinen kirkkaus V 5,20 magnitudia
• absoluuttinen kirkkaus MV 7,48 magnitudia
• spektriluokka K4.7-7.0 Ve
• väri-indeksi B-V 1,36
• säde R 0,63 aurinkoa
• massa M 0,67 (0,5?) aurinkoa
• luminositeetti L 0,039 aurinkoa
• pintalämpötila T 4120 kelviniä
• pyörähdysaika 35 päivää
• auringonpilkkujakso 11 vuotta
• elinkelposen planeetan etäisyys 0,20 AU
• elinkelpoisen planeetan kiertoaika 46,6 vrk

Yleistä tietoa

Tähden auringonpilkkujaksot (tähdenpilkkutjaksot, aktiivisuusjakso) on mitattu tähtien spektreistä samoin kuin pyöriminen. Molemmilla tähdillä esiintyy leimahduksia, flareja.