Elämä
Aarre Merikanto opiskeli musiikkia
Helsingissä 1911ssa,
Leipzigin konservatorio Max Regerin johdolla (
1912–
1914) ja Moskovassa (
1916–
1917). Hän koetti oopperan säveltämistä ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana. Tuloksena oli yksinäytöksinen, Jalmari Finneonn
libretto sävelletty ooppera
Helena, joka valmistui alkuvuodesta
1912. Hänen varhaisimmat sävellyksensä olivat
romanttisia, mutta
1920-luvulla hän kehitti oman modernistisen tyylinsä. Hänet palkittiin
Pro Finlandia -mitalilla vuonna
1948. Vuodesta
1951 kuolemaansa saakka Merikanto toimi sävellyksen professorina Sibelius-Akatemiassa, jossa hänen oppilaitaan olivat mm.
Einojuhani Rautavaara,
Aulis Sallinen,
Usko Meriläinen,
Jaakko Linjama ja
Paavo Heininen. Vuonna
1957 Merikanto kuuli ensimmäistä vuosina
1920–
1922 säveltämäänsä oopperaa
Juha esitettävän, kun sen kolmas näytös soitettiin radiossa vuonna 1957. Ensimmäinen ja toinen näytös soitettiin radiossa vuonna
1958, pari kuukautta säveltäjän kuoleman jälkeen. Merikannolla oli todettu
keuhkosyöpä kesällä 1957, ja hän kuoli sairauteensa syyskuussa 1958.
Musiikki
Merikanto kehitti nuorena omaperäisen modernistisen tyylin, jolle on vaikea löytää sen enempää koti- kuin ulkomaisiakaan esikuvia. Merikanto loi valtaosan tuotantonsa huippusaavutuksista
1920-luvulla. Näihin kuului mm.
Juha-ooppera (
1920–
1922). Teokset olivat tosin aikalaisyleisön ja kriitikoidenkin makuun liian radikaaleja ja monet niistä jäivät odottamaan kantaesityksiä jopa vuosikymmenien ajaksi. Turhautunut Merikanto kääntyi
1930-luvulla selkeästi perinteisempään ja sovinnaisempaan tyyliin.
Muuta
Teoksia
Kirjallisuutta
- Heikinheimo, Seppo: Aarre Merikanto: säveltäjänkohtalo itsenäisessä Suomessa. WSOY, Helsinki. 1985. ISBN 951-0-13319-1
- Teerisuo, Timo: Aarre Merikannon ooppera Juha. (Väitöskirja.) Helsingin yliopisto. 1970.