Elämä
Adam Smith oli nuorena heiveröinen poika, mutta opiskeli ahkerasti. Hänestä tuli
Ison-Britannian arvostetuin filosofi Thomas Reidain ohella (molemmat olivat elinaikanaan jopa
David Hume arvostetumpia) ja Brittihallinto antoi Smithille mahdollisuuden valita virkansa vapaasti. Kaikkien hämmästykseksi Smith halusi itselleen tullimiehen viran.
Ajatukset
Kansojen varallisuudessa (
An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, lyhyemmin
Wealth of Nations, 9.3.
1776) Smith kuvaili ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa eli markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle, kansalliseen sääntelyyn ja etuoikeuksiin perustuvalle
merkantilismille (Smithin keksimä nimitys). Tosin muut valistusfilosofit olivat esittäneet samantapaisia ajatuksia aiemmin, suomalainen
Anders Chydenius melkein täsmälleen samat ajatukset, ja moni muu samantapaisia vieläkin aiemmin. Siksi Smithin merkitys onkin ensisijaisesti popularisoinnissa: hänen kirjansa levisi laajalle ja vaikutti paljon. Smith tosin piti itseään ensisijaisesti moraalifilosofina ja vasta toissijaisesti taloustieteilijänä.
Smithin keksimä on muun muassa vertauskuva näkymätön käsi, joka 'ohjailee' ihmisten toimintaa vapaassa taloudessa: teorian mukaan järkevät, omaa etuaan ajavat ihmiset hyödyttävät kaikkia pidemmällä aikavälillä, kun he eivät saa pakottaa toisia vaan voivat hyötyä näistä vain tarjoamalla näille vastapalveluksia (esimerkiksi rahaa tavarasta tai työstä). Eiväthän järkevät ei-pakotetut ihmiset osallistu mihinkään, mitä he eivät pidä vaivansa tai hintansa arvoisena, hän järkeili. Tällä perusteella hän vastusti taloudellisenkin toiminnan rajoituksia.
Smith kannatti vapaakauppaa samasta syystä kuin maiden sisäistäkin kauppaa: hän näki työjaon ja erikoistumisen periaatteen olevan hyödyllistä myös kansainvälisellä tasolla. Käytännön politiikassa Smith kannatti silti joitakin protektionistisia lakeja Britannian edun ajamiseksi.[(Ken Cole et al.: Why Economists Disagree: The Political Economy of Economics)] Smith kuitenkin ajatteli, että pääomien liikkuvuus on sen verran vähäistä, että kaupan vapauttamisen hyödyt yhdessä maassa eivät koituisi toisten valtioiden asukkaiden hyödyiksi (tämän opin on puolestaan arveltu olleen vain taktinen keino käännyttää hallitsijoita vapaakaupan kannalle).
Poikkeuksena liberalismiinsa Smith kannatti Englannissa tuolloin vallinnutta korkosääntelyä. Hän kuitenkin muutti kantansa, kun filosofi Jeremy Bentham perusteli hänelle, miksi se olisi haitallista hänen oman teoriansakin mukaan.[http://www.members.tripod.com/~american_almanac/bentham.htm]
Aiheesta muualla
Lähteet
Adam Smith
Adam Smith
Adam Smith
Adam Smith
Adam Smith
)
