Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo on määrittellyt think tankit itsenäisiksi laitoksiksi, jotka yhdistävät vankan tieteellisen taustoittamisen ja analyysin ajankohtaisiin puheenvuoroihin. Valtio-opin emeritusprofessori Olavi Borg taas näkee nämä hautomot enemmänkin riippumattomina tiedontuottajina kuin politiikkaa ohjaamaan pyrkivinä tahoina.
Ajatushautomot ovat erityisesti yhdysvaltalainen ilmiö, tosin myös esimerkiksi Ranskassa tämä tiedon tuottamisen ja jaksamisen kulttuuri on voimissaan.
Briteissä alkoi 90-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia, mutta määrittelevät usein itsensä 'center-leftläisiksi'. Näitä ovat muun muassa IPPR, Demos UK, Young Foundation ja New Economics Foundation. Maassa toimii myös useita kansalaisjärjestöjä, jotka määrittelevät itsensä think and do -tankeiksi, eli harjoittavat tutkimus ja -kehitystoimintaa.
USA:ssa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset think tankit ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin itsenäisiäkin laitoksia on.
Vasemmistoliitto on perustanut Vasemmistofoorumi-nimisen ajatusmyllyn, jossa ovat mukana Kansan Sivistystyön Liitto ja Yrjö Sirolan Säätiö. Myös SDP on rakentamassa toistaiseksi nimeämätöntä ajatushautomoa Kalevi Sorsa -säätiön ympärille.
Suomalaisia ajatushautomoita
Aiheesta muualla