Akademi
Akademie
Académie
Akademi
Akatemia voi olla
- Platonin noin vuonna 385 eaa perustama koulu, jonka keisari Justinianus I lakkautti 529 jaa, yleisemmin Platonin koulukunta
- tiede- taide- tai kirjallinen seura, joka pyrkii edistämään alansa tutkimusta ja opetusta, esimerkiksi Suomen Akatemia
- korkeakoulu tai yliopisto, alan ylin oppilaitos, esimerkiksi Sibelius-Akatemia
- tieteellisen tutkimuksen rahoitus- ja suunnittelujärjestö
- yliopistollista, korkeakouluun liittyvää tai sille ominaista, tai jotakin teoreettista
- käsitteellistä, muodollista, käytännölle vierasta
- kielteisessä sävyssä jotain vanhoillista, paikalleen jähmettynyttä, sovinnaista tai kaavamaista
- akatemian jäsen
- korkeakoulun opettaja (myös arvonimi)
Platonin Akatemia
Alkuperäinen Akademeia (aikaisemmin Hekademeia) oli puistomainen urheilupaikka, joka oli saanut nimensä Hekademos-nimisen kreikkalaisennn sankarin mukaan. Se sijaitsi hivenen Ateena ulkopuolella. Myöhemmin sinne perustettiin opiskelun pyhättö. Platon, jolla itsellään oli maita lähistöllä, valitsi sen opetuspaikakseen. Niin tekivät sitten myös hänen seuraajansa, joita alettiin kutsua nimellä akademiki, 'akatemialaiset'. Akatemiassa opetettiin ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia.
Nykyajan akatemiat
Klassillisten opintojen iritessä uudelleen 1400-luvun Italiassa alettiin oppineiden yhdistyksiä yleensä kutsua akatemioiksi. Antiikin Kreikan mallin mukaan Lorenzo di Medici perusti epämuodollisen, taiteilijoiden ja ajattelijoiden piirin. Ensimmäisenä virallisena taideakatemiana pidetään kuitenkin Giorgio Vasarin vuonna 1561en Firenze perustamaa Accademia del Disegnoa. Akatemioiden rooli voimistui ja niistä tuli kunkin maan taide-elämän keskuksia Euroopassa, ja ne myös kouluttivat kuvataiteilijoita, kuten taidemaalareita ja kuvanveistäjiä. Ne sanelivat huolellisesti laadittuja ohjeita ja kauneudellisia oppeja, joten sana akateeminen alkoi ennen pitkää tarkoittaa enemmänkin näitä oppeja soveltavaa kuin jotain luovaa.Koska sanaan 'akatemia' liittyi ja liittyy yhä paljon myönteisiä mielleyhtymiä älyllisestä loistosta, monet laitokset ja koulut ovat valinneet sen osaksi nimeään. Nykyään akatemioiksi kutsutaan korkeakouluja, yliopistoja, tiede-, taideseuroja- tai kirjallisuus, ja akateemisella ajatellaan tarkoitettavan mitä tahansa nimenomaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä korkeaan tieteelliseen tutkimukseen liittyvää.
Kirjallisista akatemioista kuuluisin on Ranskan akatemia (L'Académie française, perustettu 1635), Pohjoismaissa huomattavin on Svenska Akademien (1786) Ruotsissa. Tieteellisistä akatemioista mainittakoon Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (1739), Det Kongelige Danske Videnskabernes Selskab (1742) Tanskassa, Videnskabs-selskabet (1857) Norjassa, Royal Society (1662) Englannissa ja Akademie der Wissenschaften (1700) Saksassa.
Suomessa tieteellisiä akatemioita vastaavat lähinnä Suomen Akatemia (1947/1970), Suomen Tiedeseura (Finska Vetenskaps-Societeten, 1838) ja Suomalainen Tiedeakatemia (1908), kirjallista akatemiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (1831). Tekniikan alalla toimivat Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland.
Muita akatemioita ovat tai ovat olleet muiden muassa:
- Academici dei Lincei
- Ciceron Akatemia
- Kuvataideakatemia
- Sibelius-Akatemia
- Turun akatemia
- Åbo Akademi
