Allenin sääntö on
biologinen sääntö, jonka mukaan kylmemmässä
ilmastossa elävillä
tasalämpöisillä eläimillä on yleensä lyhyemmät ruumiin ulokkeet kuin lämpimämmässä ilmastossa elävillä saman lajin tai läheisen sukulaislajin yksilöillä. Säännön esitteli yhdysvaltalainen
eläintieteilijä Joel Asaph Allen vuonna
1877.
Selitys
Kahden eläimen
pinta-ala voi olla erisuuruinen, vaikka niiden
tilavuus olisi sama.
[http://anthro.palomar.edu/adapt/adapt_2.htm] 
Eläimen pinta-ala vaikuttaa siihen, kuinka paljon
lämpöä pääsee karkaamaan ympäristöön. Kylmässä ilmastossa turhaa lämmönhukkaa on vältettävä; pieni pinta-ala suhteessa tilavuuteen on yksi keino estää lämmön poistumista elimistöstä. Lämpimässä ilmastossa sen sijaan on tärkeää, että lämpö pääsee poistumaan elimistöstä tehokkaasti, jotta ylikuumenemiselta vältytään; tätä edistää suuri pinta-ala suhteessa tilavuuteen.
Toisin sanoen kylmässä ilmastossa elävillä tasalämpöisillä eläimillä on lyhyemmät ruumiin ulokkeet, koska pitkät ulokkeet lisäävät ruumiin pinta-alaa ja näin ollen lämmön poistumista elimistöstä.[http://www.nzetc.org/tm/scholarly/tei-Bio16Tuat01-t1-body-d14.html]
Ihon pinta-ala on kuitenkin vain yksi tekijä, joka pitää tasalämpöisen eläimen ruumiinlämpötilan tasaisena; muita ovat muun muassa verenkierron säätely, hikoilu, käyttäytyminen (esimerkiksi varjoon siirtyminen), lihasvärinä, karva- tai höyhenpeite ja rasvakerros.
Lähteet
Katso myös