Ambomaa

Ambomaa on maakunta Namibian pohjoisosassa. Apartheid-hallinto nimesi sen ovambojen kotimaaksi 1968. Tämä asema purettiin 1989 Namibian itsenäistymisprosessin yhteydessä.

Ovamboihin kuuluu kahdeksan heimoa, joilla on yhteneväinen kulttuuri. Heimojen tai klaanien nimet ovat ondonga, ukwanyama, ukwambi, ongandjera, ukuwaluthi, ombalantu, ukolonkathi, ombandja ja eunda. Suurin osa heimoista elää Namibiassa, mutta ukwanyamat asuvat osittain ja ombandjat kokonaan Angolan puolella. Pääosa Namibian väestöstä, yli miljoona henkeä, kuuluu ovamboihin. Ovambot lasketaan bantukansoihin, sillä heidän puhumansa kielet tai murteet kuuluvat bantukieliin. Nämä murteet tai kielet ovat erittäin läheistä sukua toisilleen ja esim. Ondongan alueen kirjakieltä oshindongaa käytetään sellaisenaan myös Ongandjerassa ja Ombalantussa. Ukwanyaman alueella puhutulla oshikwanyamalla on käytössä oma kirjakielensä, mutta käytännössä oshindongan ja oshikwanyaman puhujat ymmärtävät toisiaan vaivattomasti.

Ambomaan pääosa on hiekkaista tasankoa, jota halkovat oshanoiksi kutsutut matalat, sadekautena täyttyvät joet ja vesiuomat. Ambomaan pohjoisosissa on rehevää subtrooppista kasvillisuutta. Siellä vuotuinen sademäärä, noin 450 mm, tulee sadekauden aikana, jolloin oshanat tulvivat ja voivat peittää 60% Ambomaan alueesta. Siksi ovambot perinteisesti muuttavat alueelta toiselle vuodenajan mukaan.

Ambomaan perinteisiä elinkeinoja ovat karjanhoito, kalastus oshanoissa ja maanviljely. Yleisimmät viljelyskasvit ovat hirssi ja durra. Ovambojen perinteisiä käsitöitä, koreja, puutöitä, nuolia ja norsunluunappeja, myydään muillekin kansoille.

Ambomaan pääuskonto on luterilaisuus. Suomalaiset lähetyssaarnaajat, kuten Martti Rautanen ovat työskennelleet alueella 1870-luvulta asti. Heidän jäljiltään paikallisessa nimistössä on paljon suomalaisperäisiä nimiä kuten Martta, Toivo, Onni, Helmi ja Martti.