Amorilaiset

Amorilaiset eli amurrulaiset olivat länsiseemiläisiä paimentolaisia, joita asui kolmannella vuosituhannella Pohjois-Arabiassa ja Syyriainssa. Heitä vaelsi sieltä nykyisen Irak alueelle Mesopotamiaan noin vuoden 2000 eaa tienoilla. Sumerilaiset käyttävät amorilaisten maasta nimeä Martu, akkadilaiset Amurru. Amorilainen Ishbi-Erra kaapasi vallan Sumerissa Isinissä, ja perusti sinne oman dynastiansa. Moneen muuhunkin sumerilaiseen ja akkadilaiseen kaupunkiin ilmestyi amorilaisia kuninkaita, muun muassa Babyloniin ja Assuriin. Jotkut tutkijat ovat joksus väittäneen Aabrahamnia amorilaiseksi. Amorilaisiin lukeutuu myös Vanhan Assyrian ja Mari mainitsema Maru-Jamina eli Binu-Jamina, voimakas ja Assyrian pelkäämä paimentolaisheimo, jota on pidetty joskus israelilaisina.

Amorilaiset

Amorileiset eli amurrulaiset, amurrilaiset olivat Arabian pohjoisosassa ja Syyriassa olevia seemiläisiä muinaisen Amurrun maan asukkaita, joita eli Mesopotamiainssa Sumer alueella tilkkuina joskus 2000 eaa. He tuhosivat Sumerin yhdessä elamilaisten kanssa. Nykynäkemyksen mukaan suurta amorilaisten vaellusta ei tapahtunut Sumerin romahtaessa, vaan amorilaiset käyttivät elamilaisten hyökkäysten aiheuttamaa sekasortoa hyväkseen. Amurrulaiset näyttävät asuneen jossain Syyrian tienoilla. Urin III dynastian aikaiset savitaulut pitävät amurrulaisia paimentolaisina, mutta tämä ei pitäne kuin osin paikkansa. Amorrilaiset ovat hepreaksi ’emōrî, egyptiksi Amar, Akkadiksi Tidnum tai Amurrūm ja Sumeriksi MAR.TU tai Martu. Amorilaisten valta oli suuri mm. Marissa Pohjois-Mesopotamiassa 1800 – 1750 eaa.

Katso myös

• Babylonia