Anau
Anau on pieni kaupunki Etelä-Turkmenistanissa Ahalin provinssissa, Iranin vuorista pohjoiseen ja Kaspianmeren kaakkoisnurkan itäpuolella. Se sijaitsee Turkmanistanin etelärajasta
pohjoiseen, 12 kilometriä Ashgabatista (Asgabat) lounaaseen.
[http://www.stantours.com/tm_rg_ahal_am.html] 
Iranin ja Afganistanin vuorten joet laskevat Anaun seudulla pohjoiseen. [http://www.dntours.com/anau.htm]. Anaun nimi tulee sanasta Abi-nau, 'uusi vesi'. Paikalla on pitkä historia, joka ulottuu ainakin kuparikauden alusta noin 4500 eaa. eteenpäin.
Anaun rauniot löysi arkeologi ja geologi 1904 Raphael Pumpelly.
[http://www.crystalinks.com/firstasians.html]
Löytö antoi sysäyksen niin sanotulle keidasteorialle, jonka mukaan maanviljely olisi alkanut keitaissa. Nykyään tätä teoriaa ei kannateta, ja ajatellaan että kasteluviljely keksittiin myöhemmin kuin sadeviljely. Neuvostoarkeologit eivät tutkineet Anauta.
Anau oli Etelä-Turkestanin muinaisen keidasviljelykulttuurin tyyppipaikka tämän
kulttuuri vanhemmassa kehitysvaiheessa keskisellä ja myöhemmällä kuparikaudella
ja varhaispronssikaudella[http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=2023940].
Fredrik Hiebert löysi Anausta mahdollisesti kirjoitusta sisältävä sinetti, joka ajoitetaan kauteen 2300-1900 eaa. Eräs tutkija, Clyde A. Winters, väittää että sinetissä lukisi Induskulttuurin kieleksi oletetulla dravidakielellä Papa ka tutu I, Jumala jakaa palvelijalleen armoa ja suojaa, ja myös puhtautta ja tahrattomuutta.
[http://www.flavinscorner.com/8-10-01.htm]
1400-luvulla turkmeenit rakansivat Anauhin moskeijan.
Edeltäjät
Maanviljely lienee levinnyt Anaun kulttuurin alueelle Lähi-idästä jo 7000 eaa. ellei aiemminkin.
Noin 6500 eaa Pohjois-Iranin Kopet-Dagin vuoristossa oli pieniä maataloskyliä, joista väestö saattoi siirtyä aavikon keitaisiin.
[http://www.freerepublic.com/focus/f-chat/1730527/posts]
Ennen varsinaista kaupunkiasutusta, muun muassa margianakulttuuriia alueelle syntyi suuria kasteluun perustuvia kyliä, joita koetteli myöhemmin ankara kuivuus. Varhaisia keskuksia olivat Anau, Namazga, Altyn Tepe ja Dheitun Atrak-joenlaaksossa Margianan keskuksesta länteen. Melko lähellä tätä aluetta on mm. Shah Tepe ja Tepe Hissar.
Myöhemmän Anaun kulttuurin eteläpuolisilla, Iranin pohjoisrajan tuntumassa sijaitsevilla Koped Dag (Kopet Dag)-vuorilla oli maanviljelyasutusta 6000 eaa.
Alueella on ollut noin vuodesta 6000/5000 eaa. asutusta, Jaitunissa 30 km pohjoiseen Ashabadista ja Namagazassassa.
Anaun kulttuuri
Ashabadista kaakkoon sijainneen Anaun eli Namazgainn kulttuuri kukoisti noin 4500-2000 eaa. suunnilleen Turkmenistan ja Iranin rajaseudulla Kaspianmeren etelärannasta itään alueella, missä etelän vuoriston joet laskevat kuivaan aroon ja autiomaahan. Sen suuriksi keskuksiksi kasvoivat pronssikaudella Altyn-Tepe ja Namazga.
Vuonna 4500 eaa Anau I aloitti kylänä noin 5000 eaa, ajalla, jolloin oli Djeitunin pieni maanviljely-yhdyskunta. Vastaava oli Namazga Tepe I (Namasga Tepe) n. 5000-4000 eaa.
Koska Anaun kulttuuri ja myöhempi esiharappalainen
Amrin kulttuuri käytti geometrista keramiikkaa, näiden välillä voi olla yhteys. Eräässä vaiheessa Turkmenistanin, Iranin ja Indusjoen laakson kulttuurit olivat samantyyppistä kulttuurialuetta
ja on oletettu, että tätä aluetta olisi asuttanut 'mlecchas'-kansa joskus 5000-2600 eaa.
[http://perso.orange.fr/atil/atil/x2.htm]
Vuoristossa käytettiin pohjavettä kasteluun mm Vakhsh-joen laaksossa Kopet Daginin ja Babadug alueella.
Maanviljely levisi Tejenin, Murghabnin, Amu Darja ja
Zeravshanin jokilaaksoihin, mm. nykyisiin Buharaiinan ja Merv. Amu-Darjassa ns. Kushan-kaudella jolla vuoristoalueet tulivat täällä maanviljelyn piiriin oli kehittynein muinainen kanavasysteemi Chorasmiassa. Kuivuus ajoi ihmiset hylkäämään asteittain Tejeninin ja Murghab jokilaaksot.
Alueelle syntyi peltojen keinokasteluun perustuva
Anaun kulttuuri, jolloin jo saattoi olla kamelin vetämiä vaunuja. Noin 4000 eaa on varhaisia merkkejä alueen linnoittamisesta. Merkittävä kehitys kohti sivilisaatiota alkoi 3500 eaa. Mesopotamian kehityksen vetäessä tämän alueen imuunsa kaukokaupan välityksellä.
Kaupungistumista edeltävä esiurbaani vaihe oli 3000-2600 eaa.[http://www.hp.uab.edu/image_archive/ucb/wcasia-map.html] ja kaupunkimaisia temppeleitä sisältäviä taajamia sisältävä vaihe 2600-2000 eaa. Tällöin luokkayhteiskunta oli syntynyt.
Viimeistään 2500-2000 eaa. alueelle alkoi saapua luultavimmin indoiranilaisia heimoja.
varsinainen Namazgan kulttuuri taantui itäisen Margianakulttuurin voimistuessa noin 2000 eaa. Näin painopiste siirtyi Amu-Darjan eli Oxuksen jokilaaksoon.
Missarian tasangolla oli noin 1500-700 eaa Dahkistanin kompleksi, jossa oli linnoittetuja keskuksia, jotka elivät kasteluviljelyllä. Ne hylättiin noin 500 eaa.
Anaun kerrostumia
Anaun eli Namazgan kulttuuri oli Kaspianmeren kaakkoispuolen jokilaaksossa.
| Anau
| Namazga
| Ajoitus
| Kausi
| Muuta
|
| Jeitun/Jaitun/Dzeitun
|
| n. 5600-5000 eaa.
|
| Anaun lähialueella
|
| Anau Ia
| Namazga I-II
| n. 5000-4500 eaa.
| neoliittinen
|
|
| Anau Ib
| n. 4500-3700? eaa.
| Namazga II
| (kuparikausi)
|
|
| Anau II
| Namazga IV:ta
| n. 3700?-2700 eaa.
|
| hylättiin luultavasti kuivuuden takia
|
| Anau III
|
| n. 2400 eaa.
| pronssikausi
|
|
| Anau IV
| Vastaa Yaz Depeä (Yaz Tepe)
| n. 500 eaa.
| rautakausi
|
|
[http://www.squarecircles.com/matarticles/raceincontext/raceincontext.htm] [http://www.dearqueologia.com/cr_oriente_sumer.htm
]
Anaun/Namazgan kulttuurin keskuksia
- Anau
- Namazga/Namasgain Tedzen suistosta itään
- Altyn Tepe (Altin Tepe)
- Geok Depe (Geok Tepe)
- Bami
Lähialueen keskuksia
- Tepe Yam etelän Iranin vuorilla
- Yarim Depe/Yarim Tepe lännessä Iranin vuorilla lähellä Kaspianmerta
- Nishapur etelässä Iranin vuorilla
Katso myös
Viitteet
Aiheesta muualla
Oxus-Indus Heartland]
Anau
