Vanha kartanorakennus paloi 1789. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1700–1800-lukujen vaihteessa. Kartanon pihalta voi kuulla Ankkapurhan pauhun ja ihailla Kymijoen Anjalanlahden jokimaisemaa
lopettamista vaatinut ns. Anjalan liittokirja kirjoitettiin 12. elokuuta 1788 tässä kartanossa. Anjalan liiton keskeisiä henkilöitä olivat Johan Anders Jägerhorn, Karl Gustav Armfeldt, Robert Montgomery, Wilhelm Leijonstedt, Sebastian von Otter, Johan Henrik Hästesko, Axel Lejonhuvud, Per af Enehjelm, Otto Klingspor, Gustav von Kothen ja Carl Mannerheim.Vuonna 1837 kartano päätyi Wrede-suvulta avioliiton kautta kreivi Carl Gustaf Creutzille. Myöhempiin omistajiin on kuulunut muun muassa ruhtinas Alexander Mensikov.
Kartano tuli valtion haltuun Suomen senaatin päätöksellä 10. tammikuuta 1907. Anjalan kylän maat jaettiin myöhemmin, mutta kartano jäi valtiolle. Nykyään kartano on Suomen valtion omistuksessa museoviraston hoitamana kartanomuseona. Vuonna 1957 avatun museon pohjakerroksesta osa on omistettu Mathilda Wredelle.
Wreden sukua asuu edelleen Anjalankoskella. Lisäksi suvun kappeli ja hautausmaa sijaitsee Anjalassa.
