Antipatros

Antipatros (397 eaa - 319 eaa.lainen) oli makedonia kenraali. Hän hallitsi Makedoniaa Aleksanteri Suurenaa ollessa valloittamassa Persia. Hän oli yksi Aleksanteri Suuren seuraajista eli diadokeista.

Antipatros aloitti uransa Filippos II:n aikana, hän esiintyy ensimmäisen kerran historiassa kun hän neuvotteli rauhan Ateenan kanssa 347 - 346 eaa. Filippoksen salamurhan jälkeen hän asettui Aleksanterin puolelle. Kun Aleksanteri lähti valloittamaan Persiaa, Antipatros jäi Makedoniaan hallitsijaksi.

Aleksanteri otti mukaansa parhaat joukkonsa ja Antipatroksella oli kova työ puolustaa Makedoniaa ja pitää Korintin liitto kasassa. Vuonna 332 eaa. Traakian kapinoi ja seuraavana vuonna Antipatros joutui taistelemaan Sparta kuningasta Agis III:a vastaan. Agis sai tukea persialaisilta ja oli palkannut Issoksen taistelussasta selvinneet kreikkalaiset palkkasoturit. Antipatros kukisti spartalaiset Megalopoliksen taistelu vuonna 330 eaa (tai 331 eaa).

Aleksanterin kuoltua alkoi Lamian sota jossa Antipatros kukisti kapinoita Ateenainssa, Aetoliassa ja Thessaliassa. Antipatros vaati että Ateenalaiset luovuttavaisivat makedonialaisia vastustaneen Demosthenes, mutta hän teki mieluimmin itsemurhan kuin antautui.

Vuonna 321 eaa alkoi ensimmäinen diadokkisotaia. Antipatros vastusti muiden Aleksanterin kenraalien kanssa Perdikkas, ja hänet valittiin hallitsijaksi Perdikkasin kuoleman jälkeen. Antipatros kuoli pian tämän jälkeen vuonna 319 eaa Ennen kuolemaansa Antipatros teki Polyperkhonista seuraajaansa.

Antipatroksen vanhimmasta pojasta Kassandroksesta tuli myös Makedonian hallitsija ja myöhemmin sen kuningas.