Armas Launis

Armas Launis (1884, Hämeenlinna - 1959, Nizza) oli suomalainen säveltäjä, kansanmusiikintutkija, musiikinopettaja, kirjailija ja lehtimies.

Säveltäjä

Säveltäjänä Launis keskittyi oopperaan, joita hän sävelsi kymmenen omiin librettoihinsa. Näistä on esitetty Seitsemän veljestä (Armas Maasalo 1913), Kullervossassa (Armas Launis 1917 - myöhemmin esitettiin useaan otteeseen Ranska), Aslak Hetta (Sakari Oramoa 2004) sekä otteita Jehudithista (Eugène Bigot Ranskan radiossa 1954). Muu tuotanto käsittää kamarimusiikki, yksin- ja kuorolauluja, muutaman orkesterisarjan sekä elokuvamusiikin etnografiseen filmiin Häiden vietto Karjalan runomailla (1921).

Musiikintutkija

Launis oli ensimmäisiä pohjoissaamelaisen joiun tutkijoita ja tallentajia. Hänen joiusta tekemiänsä huomioita on toistettu tutkimuksesta toiseen ja hänen keruumatkojensa tulokset olivat siihen astisista suurimmat. Lapissa suoritettujen keruumatkojen (1904, 1905 sekä 1922 Petsamossaon) lisäksi hän keräsi uudempia kansanlauluja Kainuu (1902) ja runosävelmiä Raja-Karjalassa (1905) ja Inkerissä (1903, 1906). Erityisen merkittäviä olivat Launiksen Inkerissä tekemät huomiot laulutilanteista ja laulajien itsensä käyttämistä laulujen nimityksistä. Raja-Karjalassa ja myöhemmällä Inkerin matkalla hänellä oli mukanaan äänityslaite, fonografi. Näiden ja muiden kokoamien aineistojen pohjalta hän toimitti teokset Lappische Juoigos-Melodien (1908), Suomen Kansan sävelmiä -kokoelman osat IV:I (Inkerin runosävelmät, 1910) ja IV:II (Karjalan runosävelmät, 1930) sekä Eesti runoviisid (Tartto 1930).

Launis valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1906 ja tohtoriinksi vuonna 1911. Ilmari Krohn ohjaamassa väitöskirjassa Über Art, Entstehung und Verbreitung der Estnisch–Finnischen Runenmelodien hän analysoi ja luokitteli siihen mennessä kerätyt suomalais-karjalais-virolaisen alueen kalevalamittaiset runosävelmät. Hän toimi vuosina 1918-1922 musiikkianalyysin ja kansanmusiikin tutkimuksen dosenttina Helsingin yliopistossa ja osallistui tuolloin keskeisiin kansainvälisiin keskusteluihin kansansävelmien luokittelun mahdollisuuksista.

Opettaja

Musiikinopettajana Launis toimi 1906-1915 Helsingin orkesterikoulussa ja Helsingin musiikkiopistossa. Hän laati toimintaperiaatteet Helsingissä vuonna 1922 perustetulle kansankonservatoriolle, toimi joitakin vuosia sen johtajana ja teki vastaavat suunnitelmat maaseutukonservatorioiden perustamiseksi.

Musiikkielämää Ranskassa

Matkusteltuaan lähes koko 1920-luvun eri puolilla Eurooppaa säveltämässä Launis asettui vuonna 1930 lopullisesti Nizzaan. Hän osallistui aktiivisesti ranskalaiseen musiikkielämään, edisti Ranskan ja Suomen välistä musiikkivaihtoa ja kirjoitti säännöllisesti ranskalaisesta kulttuurista suomalaisiin lehtiin.

Tuotanto

Oopperoita

• Seitsemän veljestä (1913)
• Kullervo (1917)
• Aslak Hetta (1922)
• Noidan laulu (1934)
• Karjalainen huivi (1937)
• L'été qui ne vint jamais (1936)
• Jehudith (1937 - 1940)
• Oli kerran (1939)
• Theodora (1939)
• Jäiset liekit (1957)

Kamarimusiikkia

• Pianokvartetto g-molli (1907?)
• Jousikvartetto c-molli

Kirjoja

• Über Art, Entstehung und Verbreitung des estnisch-finnischen Runenmelodien (1910)
• Ooppera ja puhenäytelmä: muutamia vertailevia piirteitä (1915)
• Esivanhempieni muisto 1500-1900 (1921)
• Kaipaukseni maa. Lapinkävijän muistoja (1922)
• Murjaanien maassa (1927)
• Suomen maaseutukaupunkien kansankonservatoriot (1927)
• Erään turunmaalaisen saaristolaissuvun vaiheita (1929)
• Tunturisävelmiä etsimässä. Lapissa 1904 ja 1905. Toim. Minna Riikka Järvinen. (2004)

Sävelmäkokoelmia

• Lappische Juoigos-Melodien (1908)
• Suomen Kansan sävelmiä IV:I Inkerin runosävelmät (1910)
• Suomen partioväen laulukirja (1917)
• Suomen Kansan sävelmiä IV:II Karjalan runosävelmät (1930)
• Eesti runoviisid (Tartto 1930)

Artikkeleita

• Runosävelmistä (Kalevalan selityksiä, 1910)
• Kullervo-oopperan esihistoriaa (Kalevalaseuran vuosikirja I, 1921)
• Saamein säveleitä etsimässä (Kalevalaseuran vuosikirja 2, 1922)
• Muuan karjalainen kanteleensoittaja (Kalevalaseuran vuosikirja, 1923)

Lähteet

• Ahmajärvi, Jouni 2003: 'Se maa on taikamaa, on maa mun kaipauksen'. Armas Launiksen kuva Lapista ja saamelaisista. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, Historian laitos.
• Fantapie, Henri-Claude 2000: Armas Launis (1884-1959): un compositeur finlandais dans le contexte niçois et français. - Boreales 2000: 78/81, s. 213-230.
• Fantapie, Henri-Claude 2003: Quand un compositeur venu du Nord croise un collègue venu du Sud... - Boreales 2003: 86/89, s. 249-263.
• Hako, Pekka 1982: Armas Launis 1884–1959. – Felix Krohn, Armas Launis, Ernst Linko. Hämeen läänin taidetoimikunta, Hämeenlinna.
• Hako, Pekka 2004: Armas Launis: opera composer. - Finnish music quarterly 2004: 2, s. 42-47.
• Heinonen, Kati 2005: Armas Launiksen fonogrammit Soikkolasta: laulutavan, runon ja laulutilanteen välisiä yhteyksiä kalevalamittaisessa runoudessa. Pro gradu -tutkielma, http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/kultt/pg/heinonen/.
• Jouste, Marko 2004: Armas Launiksen vuoden 1904 Lapin matkan joikusävelmien keräys ja soiva vertailuaineisto. – Musiikin suunta 2004: 2, s. 58–81.
• Järvinen, Minna Riikka 2004: Ummikkona Pohjan perille. – Launis, Armas: Tunturisävelmiä etsimässä. Lapissa 1904 ja 1905. Toim. Minna Riikka Järvinen. Helsinki: SKS, 341–351.
• Tomasi, Henri 1940: Armas Launis. Notes Biographiques. Kullervo. Autres œuvres. Préface de H. Holma. London.
• Väisänen, A. O. 1960: Armas Launis 1884–1959. Kalevalaseuran vuosikirja 40, s. 345-349.

Aiheesta muualla

• Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus , runsaasti tietoa haulla 'Armas Launis'