Armovuosi

Armovuosi on Suomessa Ruotsin vallan ajalta periytyvä tapa, jonka mukaan kuolleen virkamiehen perhe saa yhden vuoden ajan nauttia miehen palkkaetuja. Saatavilla: [1] Viitattu 18.1.2007. Esimerkiksi kuningas tai rovasti saattoi myöntää tämän jälkeen ylimääräisiä armovuosia.

Kirkon armovuosikäytäntö

Seurakunnissa on papin lesken annettu asua pappilassa vuoden ajan miehensä kuolemasta. Armovuoden ajan edesmenneen papin tehtäviä hoiti niin sanottu armovuoden saarnaaja. Seurakunnalle oli edullista, jos edemenneen kirkkoherran tai kappalaisen seuraajaksi tuli tämän sukulainen, joka otti huolehtiakseen vainajan perheen toimeentulosta. Myös suvun ulkopuolelta tullut naimaton pappismies saattoi järjestää edeltäjänsä perheen konservoinnin menemällä naimisiin lesken kanssa. Nämä eräänlaiset eläkejärjestelyt näkyivät toisinaan seurakuntalaisten esittämissä toivomuksissa. Naimakauppaan perustuvaa perheen konservointia esiintyi 1600-luvulla ja myös 1700-luvulla, joskin hieman vähemmän.

Termin muuta käyttöä

Armovuosi-termiä käytettiin myös poliisin vuonna 2003 julkistamasta laittomien aseiden vasaanottokampanjasta, jonka aikana luvattomien aseiden vapaaehtoisia luovuttajia ei rangaistu.Poliisi: Ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja räjähteiden keräys Etelä-Savossa 27.9.-1.10.2004 . Viitattu 18.1.2007.

Viitteet