Attacin mukaan rahoitusmarkkinoiden globalisointi vaarantaa maailmanlaajuisen demokratiakehityksen. Valuutanvaihtovero vakauttaisi globaalia taloutta ja voimistaisi maailmanlaajuista demokratiakehitystä. Vero myös edistäisi kehitysmaiden kehityksen tukemista ja mahdollistaisi niiden velkojen anteeksiantamisen. Kriitikoiden mukaan veron puolesta olisi mahdoton saada poliittinen tahto ja veron valvontajärjestelmä olisi liian kallis toteutettavaksi.
Attacin tavoitteita ovat kansainvälisen valuuttaspekulaation estäminen, veroparatiisijenen poistaminen, pääomatulo verottaminen, yksityisten eläkerahastojen leviämisen estäminen, kehitysmaiden investointien avoimuuden ajaminen ja velkojen mitätöiminen ja sääntöjen saaminen pankki- ja rahoitussiirroille kuluttajia ja tavallisia kansalaisia vahingoittamatta. Attac toimii WTO:n, IMF:n ja OECD:n päätösten tarkkailijana ja kriitikkona.
Joulukuussa 1997 Ignacio Ramonetn ehdotti Le Monde diplomatique pääkirjoituksessaan sellaisen järjestön perustamista, joka painostaisi maailman valtioita ottamaan käyttöön Tobinin veron. Attac perustettiin Ranskassa 3. kesäkuuta 1998.
Attacin suomalaisen osaston, Suomen Attacin, perustamiskokous pidettiin 19.–20. toukokuuta 2001. 2006 järjestöllä oli noin 1100 jäsentä muun muassa puoluepolitiikasta ja työmarkkinajärjestöistä. Suomen eduskunnassa toimii Attac-ryhmä, joka koostuu noin 60 kansanedustajasta pääasiassa SDP:stä, Vasemmistoliitosta ja Vihreistä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Outi Alanko-Kahiluoto.
3. kesäkuuta 2005ssa Ranska ja Hollannissa pidettyjen Euroopan unionin perustuslakia koskevan kansanäänestysten jälkeen Suomen Attac julkaisi vetoomuksen siitä, että Suomessa pitäisi järjestää neuvoa-antava kansanäänestys perustuslakisopimuksen hyväksymisestä.