Aurajoki

Aurajoki on yksi Suomen merkittävimmistä ja Varsinais-Suomen suurimmista joista. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinaunn kautta Turku, jossa se laskee Saaristomereen. Aurajoella on mittaa yhteensä 70 kilometriä ja sen virtaama on 7 kuutiometriä sekunnissa. Aurajoessa on 11 suurehkoa koskea, joista suurin on Liedon Nautelankoski, jossa vesi putoaa 17 metriä 600 metrin matkalla. Alin ja runsasvetisin koski on padottu Halistenkoski Turussa.

Kuten muidenkin saviperäisten maiden jokien myös Aurajoen vesi on sameaa. Sameutta aiheuttavat savihiukkaset ja etenkin tulva-aikoina pelloilta valuva maa-aines. Veden laatu on välttävä, ja suurin ongelma on maanviljelyn aiheuttama rehevyys. Aurajoki on kuitenkin puhdistunut 1970-luvulta, ja siitä otetaan päivittäin 50 000 kuutiometriä vettä kotitalouksien ja teollisuuden tarpeisiin. Aurajoessa on myös riittävästi happea jopa lohikaloille.

Aurajoki on kenties Varsinais-Suomen merkittävin kulttuuriympäristö. Ensimmäinen asutus joen rannalla syntyi vähintään 6000 vuotta sitten. Keskiajalla Aurajoen merkittävyyttä on lisännyt se, että se kulki Suomen pääkaupungin, Turun halki. Varhaisimmat maininnat Suomen ja Aurajoen vesimyllyistä ovat vuodelta 1352.

Turussa sanotaan Aurajoen eteläpuolella olevian asioiden sijaitsevan ”täl pual jokke” tai Åbossa. Pohjoispuolella sijaitsevat alueet ovat taas ”tois pual jokke” tai Turussa. Nimitykset tulevat siitä, että Turun keskusta sijaitsi aikaisemmin joen etelärannalla.

Nimi ”Aurajoki” on yhdistetty muinaisruotsin vesiväylää merkinneeseen sanaan ”aathra”. Samaa perua on nykyruotsin suonta merkitsevä sana åder.

Lähteet

• Aurajoen opastuskeskus