Aurora Karamzin

Eva Aurora Charlotta Karamzin (os. Stjernvall, 1. elokuuta 1808, Ulvila - Joidenkin lähteiden mukaan Karamzin olisi syntynyt 3. elokuuta. Todennäköisesti hänen syntymäpäiväänsä on alettu viettää 3. päivä silloin olleen Auroran nimipäivän mukaan. Myös syntymäpaikasta ei ole täyttä varmuutta: se on joko Pori tai Ulvila. – 13. toukokuuta 1902, Helsinki) oli sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Suomessa. Hän oli ylhäistä sukua ja näkyvä seurapiirikaunotar Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Elämäkerta

Hänen isänsä oli everstiluutnantti Carl Johan Stjernvall ja äiti Eva Gustava von Willebrand, Turun ja Porin läänin maaherran, Ernst Gustaf von Willebrandin tytär, molemmat aatelissuvuista. Auroran isä nimitettiin Viipurin läänin ensimmäiseksi maaherraksi vuonna 1812. Isän kuoltua 1815 tehtävään nimetystä valtioneuvos Carl Johan Walleenista tuli seuraavana vuonna myös Auroran isäpuoli. Auroralla oli kolme sisarta. Vanhempi veli Emil, ja kaksi nuorempaa siskoa Emilie ja Aline.

Vuonna 1835 Aurora Stjernvallista tuli hovineiti Pietariininn Talvipalatsi. Hovineidin tärkein tehtävä oli toimia Venäjän keisarinnan avustajana. Hän lopetti hovineidon tehtävänsä mentyään naimisiin vuonna 1836 rikkaan venäläisen hovijahtimestarin Paul Demidovin kanssa. Aurora ja Paul saivat vuonna 1839 pojan, joka nimettiin isänsä mukaan Pauliksi. Isä-Paul sairasteli paljon ja niinpä Aurora Demidov jäi leskeksi 31-vuotiaana 1840. Hän osti isäpuoleltaan C.J. Walleenilta Espoossa sijaitsevan Träskändan kartanon, jossa hän vietti kesiään vuoteen 1895. Talvet hän vietti joko Pietarissa tai matkustellen.

Vuonna 1846 hän meni uudelleen naimisiin. Uusi aviomies oli sotilas, eversti Andrei Karamzin. Yhdessä miehensä kanssa Aurora Karamzin teki matkoja PariisiinAurora oleskeli miehensä Andrein kanssa Pariisissa helmikuun vallankumouksen aikana vuonna 1848. ja edellisen miehensä suvun omistamille kaivoksille Uralin itäpuolelle. Näillä matkoilla alkoi hänen yhteiskunnallinen heräämisensä ja hänen aloitteestaan Nižni Tagilin kaivoskaupunkiin perustettiin sekä lastenkoti kouluineen että synnytyslaitos.

Avioliitto Andrei Karamzinin kanssa päättyi 1854 tämän kuoltua taistelussa Krimin sodassa. Aurora Karamzinista tuli Helsingin kaupungissa merkittävä vaikuttaja, joka toimi Helsingin Rouvasväen yhdistyksessä ja rahoitti naisten työtupia, kouluja, lastenseimiä ja orpokoteja. Pietarissa ja Saksassa näkemiensä esimerkkien mukaisesti hän perusti vuonna 1867 Helsingin Diakonissalaitoksen. Aurora Karamzin jätti Hakasalmen huvilannsa testamentissaan Helsingin kaupungille. Nykyään talo on Helsingin kaupunginmuseo toimipiste.

Aurora Karamzinin vaikutuksesta kertoo se, että hänen mukaansa on nimetty monia kohteita pääkaupunkiseudulla. Näitä ovat ainakin:

• Aurorankatu (Helsinki)
• Auroran sairaala (Helsinki)
• Aurora-sali, Helsingin Diakonissalaitos
• Karamizininkatu (Helsinki)
• Auroran päiväkoti (Espoo)
• Auroran koulu (Espoo)
• Aurora-koti (Espoo)
• Karamzinin koulu (Espoo)

Viitteet

Triviaa

• Aurora Karamzinin ainoan pojan Paul Pavlovits Demidovin (1839–1885n) tyttärestä polveutuu muun muassa Jugoslavia prinsessa Elisabetin tytär, Hollywood-tähti Catherine Oxenberg, jonka sanotaan perineen kauniin esiäitinsä piirteet miltei tarkalleen.

Kirjallisuutta

• Aurora Karamzin. Aristokratian elämää. Espoon kaupunginmuseo. Otava 2006.
• Aurora Karamzin ja vallan näyttämöt -näyttelyluettelo. Espoon kaupunginmuseo 2006.
• Hero, Tiina: Kesäistä kartanoelämää Espoossa. Aurora Karamzinin arki ja juhla Träskändan kartanossa 1840-1869. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, historian laitos 2006.
• Mikkanen, Raili: Aurora. Keisarinnan hovineito. Otava 1998.
• Qvarnström, Ingrid: Tarunhohteinen elämä : Aurora Karamzin ja hänen aikakautensa.
• Aapeli Saarisalo: Aurora Karamzin ja hänen aikansa 1972. WSOY. ISBN 951-0-00585-1)

Aiheesta muualla

• Aurora Karamzinin tie Pietarin hovista köyhien auttajaksi
• Hakasalmen huvila
• Aurora Karamzin ja vallan näyttämöt