Austerlitzin taistelu

Austerlitzin taistelu joka tunnetaan myös nimellä kolmen keisarin taistelu käytiin 2. joulukuuta 1805 nykyisen Tšekin tasavallan alueella Austerlitzissä (tšekkiläinen nimi Slavkov u Brnain). Napoleon ranskalaiset joukot kukistivat venäläisten ja itävaltalaisten yhdistetyn armeijan. Taistelu oli yksi Napoleonin suurimmista voitoista ja se todisti hänen olevan sotataidon mestari. Taistelun jälkeen allekirjoitetussa Lunévillen sopimuksessa Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkasi olemasta.

Taustaa

Huomattuaan, että oli mahdotonta nousta maihin Englantiin, Napolen käänsi katseensa itään. Englantiin lähettäväksi tarkoitettu armeija sulautettiin noin 200 000 miehen Grande Armèeistahen. Napoleon eteni Mannheim Regensburgiin. Tonava ylitettiin lokakuun 7. päivänä ja Ulm saarrettiin 9. päivänä. 30 000 miehen itävaltalaisarmeija pakotettiin antautumaan. Hänen tavoitteenaan oli sotamarsalkka Kutusovin joukkojen saartaminen, mutta nämä perääntyivät koko ajan ranskalaisten tieltä. Marraskuuhun puoleenväliin mennessä myös Wien oli miehitetty. Silloin Napoleon sai tiedon, että ranskalais-espanjalaiset alukset olivat kärsineet tappion Trafalgarissaissaissa. Hän oli vihamielisen Euroopan sydämessä ja näyttä siltä, että hän ei saisi Kutusovia kiinni ennen kuin hän saisi avukseen itävaltalaisen ja toisen venäläisen armeijan. Olmütz olevan venäläis-itävaltalaisen armeijan vahvuus oli jo 90 000 miestä. Ne siirtyivät etelään toivoen lyövänsä ranskalaisten oikean sivustan ja katkaisevan heidän yhteytensä Wieniin.

Napoleonin ansa

Napoleon laati Määriin vastaloukun. Aluetta oli helppo puolustaa. Ja houkuttelemalla venäläis-itävaltalaiset joukot hyökkäämään Napoleonin valitsemassa maastossa, hän uskoi vielä kääntävänsä tilanteen edukseen ja voittavansa vihollisensa. Napoleon suunnitteli tarkasti mitä tekisi ja määräsi armeijansa teeskentelemään väsynyttä ja heikkoa. Hän jopa pyysi silmänlumeeksi aselepoa. Liittoutuneiden leirissä tsaari Aleksanteri I uskoi saaneensa loistavan tilaisuuden murskata Napoleonin armeija ja määräsivät armeijansa etenemään ja hyökkäämään ranskalaisten muka heikkoa oikeaa sivustaa vastaan. Näin he nielaisivat syötin, joka Napoleon oli heille antanut.

Taistelu

Joulukuun 2. päivänä liittoutuneet tekivät päähyökkäyksen ranskalaisten oikealle sivustalle, joka perääntyi. Liittokunta lähetti täten lisää miehiä oikean sivustan kimppuun, mutta samalla heidän keskustansa muuttui heikommaksi. Juuri tätä Napoleon oli toivonut. Marsalkka Soultin komentamat miehet hyökkäsivät liittoutuneiden kylkeen Pratzenissa ja yllätti sen perusteellisesti. Vihollisen ryhmitys katkaistiin kahtia. Vasemmalla siivellä 2 ranskalaista osastoa hyökkäsi venäläisten oikealle sivustalle, joka ankaran vastarinnan jälkeen pirstottiin. Soult kääntyi liittoutuneiden vasenta sivustaa vastaan. Yllätetyt venäläiset ja itävaltalaiset pakenivat. Jotkut juoksivat jäätyneen Teinitzinjärven jäälle, jolloin ranskalaiset ampuivat tykeillään jään rikki. Tuhansia hukkui.

Lähteet

Katso myös

• Luettelo taisteluista