Avioero

Avioero tarkoittaa avioliiton päättymistä ennen kummankaan puolison kuolemaa. Länsimaissa avioerojen määrät ovat kasvaneet huomattavasti 1900-luvulla. Arabimaissa taas avioero on vastoin lakia. Oikeuselin päättää avioeron voimaantulosta.

Avioliitto voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä. Asiaa käsiteltäessä tuomioistuin ei tutki, minkä vuoksi puolisot tai toinen puoliso vaatii avioeroa eikä myöskään puolisoiden välisiä henkilökohtaisia suhteita. Avioeron voi saada puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen, tai kun puolisot ovat asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Avioeroa koskeva asia pannaan käräjäoikeudessa vireille kirjallisella hakemuksella, jonka joko molemmat tai toinen puolisoista on tehnyt.

Avioeron yhteydessä voidaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi saattaa myös seuraavat asiat:

• Elatusapu lapselle tai puolisolle
• Lapsen huolto ja tapaamisoikeus
• Yhteiselämän lopettaminen ja se, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen kotiin.

Tilastoja

Nykyisin noin puolet suomalaisista aviopareista eroaa. Eroavien osuuden ohella avioerojen kokonaismäärä lisääntyy myös. Vuonna 2000 keskimääräinen avioliitto kesti 12 vuotta, kun vuonna 2005 se kesti enää 11 vuotta. 1960-luvulla avioliitoista eroon päättyi kolmasosa ja 1970-luvulla noin 40 prosenttia.Valtavaara, Marjo: 'Puolet aviopareista eroaa, eroavien avioliitot kestävät keskimäärin 11 vuotta'. Helsingin Sanomat, 3.6.2007. (luettu 3.6.2007)

Katso myös

• Avioliitto

Lähteet