www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-08-09
  Tänne linkitetyt sivut 
DivX5
Harrastus
Hakkeri
Linux (ydin)
Linus Torvalds
Microsoft
Matroska
MD5
PHP
Python
Rekursiivinen akronyymi
WWW-selain
Tietotekniikka
Lista linkeistä » 23. helmikuuta
31. maaliskuuta
9. marraskuuta
4. joulukuuta
Red Hat
Lista linkeistä » GNU
Luettelo harrastuksista
Wine
Hewlett-Packard
Mac OS X
ASCII-taide
Tietoturva
Tetris
Free Pascal
GIMP
BitTorrent
Pidgin (pikaviestin)
Versionhallinta
OpenTTD
Gecko
Sourceforge.net
DC++
ReactOS
OpenBSD
Public domain
OpenOffice.org
Scribus
StepMania
Tekstinkäsittely
SVG
Apache (palvelinohjelma)
H.323
Vakoiluohjelma
Lista linkeistä » BitchX
Freenode
Mambo (ohjelmisto)
PuTTY
Tietokoneavusteinen suunnittelu
In the Groove
Star Control
PostgreSQL
Ruby on Rails
Vim
Yum
Master of Orion
Yhteisö
Qt
LAMP (tietotekniikka)
FCKeditor
Lista linkeistä » Links
Liero Xtreme
Syllable
DCPcrypt
Xaraya
Luettelo Linnunrata-kirjasarjan käsitteistä
El Grande
Oppimisalusta
Joomla!
Eclipse (IDE)
Videoneuvottelu
LPMud
Common Lisp
Frets On Fire
Psi (tietokoneohjelma)
FreeVMS
Lahjatalous
Phpsysinfo
Ffdshow
Media Player Classic
Libavcodec
Hercules (emulaattori)
SETI@home
OpenCola
Macsyma
  Muut kielet 
daOpen source
deOpen Source
frOpen Source
svÖppen källkod
Luokka: Ohjelmointi Tietotekniikka

Avoin lähdekoodi

Avoin lähdekoodi (}}) tarkoittaa ohjelmia, joita kuka tahansa voi korjata, kehittää, kopioida ja käyttää vapaasti. Avoin lähdekoodi yhdistetään puhekielessä esimerkiksi GNU/Linuxiin, joka on yksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoista.

1 Suljetun ja avoimen lähdekoodin ero
2 Avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisö
3 Avoin lähdekoodi vai vapaa ohjelmisto
4 Avoimen lähdekoodin määritelmän pääkohdat
5 Monilisensointi
6 Katso myös
7 Viitteet
8 Aiheesta muualla

Suljetun ja avoimen lähdekoodin ero

Suljetun lähdekoodin ohjelmistossa käyttäjä ei pääse käsiksi ohjelmiston lähdekoodiin. Mikäli ohjelmaan tulee vika, käyttäjä joutuu elämään sen kanssa. Uusi ja paranneltu versio tulee myyntiin viiveellä, sillä valmistajalta puuttuu kaupallinen kiihoke korjata vanhan version virheitä.

Avointa lähdekoodia kehitetään jatkuvasti. Sitä ei nähdä sanan perinteisessä mielessä valmiina vaan prosessina. Avoimen lähdekoodin ohjelmistotalot tekevät rahaa poistamalla virheitä ja kehittämällä uusia ominaisuuksia asiakkaille. Osa avoimien ohjelmien käyttäjistä osallistuu myös itse ohjelmien kehittämiseen ja niissä olevien virheiden poistamiseen.

Avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisö

Avoimen lähdekoodin yhteisöjen postituslistoille voi liittyä kuka tahansa. Jäseninä on opiskelijoita, tutkijoita, työssäkäyviä, työttömiä ja harrastelijoita. Jäsenet voivat kertoa mielipiteensä uusista ominaisuuksista, testata ohjelmistojen toimivuutta, tarkistaa lähdekoodia, korjata virheitä ja kirjoittaa uutta lähdekoodia. Kilpailu kehittäjien välillä on kovaa. Etuna on se, että koodia kehitetään kunnianhimoisesti. Kolikon kääntöpuolena ovat yhteisön sisäiset kukkotappelut teknisistä yksityiskohdista, termeistä, toteutuksesta, projektien organisoinnista ja tavoitteista. Kiistoista tunnetuin koskee termejä avoin lähdekoodi vai vapaa ohjelmisto.

Avoin lähdekoodi vai vapaa ohjelmisto

Linuxin keksijä, suomalainen Linus Torvalds suosii termiä 'avoin lähdekoodi'. Se sopii hänen mukaansa paremmin yritysten käyttöön kuin 'vapaa ohjelmisto' (free software). Englanninkielinen sana free tarkoittaa nimittäin sekä ilmaista että vapaata, eivätkä yritykset halua antaa asiakkailleen sitä vääristynyttä kuvaa, että kyse olisi ilmaisesta tuotteesta.

Vapaan ohjelmiston määritelmän kehitti alun perin GNUin-projektin ja Free Software Foundation johtaja Richard Stallman. Stallman on arvostellut avoimen lähdekoodin liikettä pragmaattisuudesta ja vapaiden ja 'puolivapaiden' ohjelmien rajan hämärtämisestä. Ristiriidat eivät ole kuitenkaan olleet yhteensovittamattomia, vaikka termeissä on nyanssieroja. Asiaan perehtymättömän näkökulmasta kyseessä on kilpailevien leirien kukkotappelu tunnustuksesta, maineesta ja kunniasta.

Käytännössä kaikki vapaat ohjelmistot ovat myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot vapaita, eli termit viittaavat samaan kohteeseen, vaikka painotus eroaakin.

Avoimen lähdekoodin määritelmän pääkohdat

Avoimella lähdekoodilla voidaan tarkoittaa ohjelmistoa, jonka lisenssi täyttää seuraavat Open Source Initiativen (OSI) määrittelemät vaatimukset. OSI on organisaatio, jonka tarkoitus on edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä.

  1. Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä.
  2. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa.
  3. Myös johdettujen teosten luominen ja levitys pitää sallia.
  4. Lähdekoodin suora muokkaaminen voidaan kuitenkin kieltää, jolloin muutokset ja korjaukset on toimitettava erillisinä lisäyksinä. Voidaan myös vaatia, ettei johdettua teosta levitetä samalla nimellä tai versionumerolla kuin lähtöteosta.
  5. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan.
  6. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa.
  7. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat oikeudet.
  8. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmistokokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta.
  9. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille. Ohjelmaa saa levittää myös yhdessä sellaisten ohjelmien kanssa, joiden lähdekoodi ei ole avointa.
  10. Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta. Oikeuksiin ei saa liittää varaumia jakelutavan tai käyttöliittymän varjolla.

Tekijänoikeudet säilyvät koodin kirjoittajilla. Näiden kriteerien pohjalta esimerkiksi seuraavilla lisensseillä varustettuja ohjelmistoja voidaan pitää avoimen lähdekoodin ohjelmistoina: GNU GPL:n ja BSD-lisenssit, Apache-ryhmä, IBM:n (IBM Public License), Intelin (Intel Open Source License), Applennn (Apple Public Source License), Nokia (Nokia Open Source License), Sun Microsystemsin (Sun Industry Standards Source License ja Sun Public License) ja Mozillan (MPL 1.0 ja 1.1) lisenssit.

Monilisensointi

Jotkin ohjelmistot, kuten MySQL, ovat saatavilla vapaasti GNU GPL:n alaisena ja lisäksi maksullisena versiona niille, jotka haluavat sisällyttää koodin osaksi omaa suljetun lähdekoodin tuotettaan. Tällöin tulee korostetusti esille, että vapaa ohjelmisto ei ole ilmainen siinä mielessä, että sen saisi omia itselleen, vaan muokattu koodi tulee antaa muiden käyttöön. Näin varmistetaan se, että kehittäjät saavat nauttia muiden työstä ja ohjelmiston kehittäminen jatkuu.

Katso myös

Viitteet

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.