Pääsarjasovitus
Avoimet tähtijoukot tarjoavat tärkeän ja yksinkertaisen tähtitieteellisen etäisyydenmittausmenetelmän, joka tunnetaan
pääsarjasovituksena. Menetelmä perustuu siihen, että joidenkin avoimien tähtijoukkojen tähtien etäisyydet on mahdollista mitata suoraan
trigonometrisen parallaksin avulla ja siksi, kunhan kunkin tähden
näennäinen kirkkaus mitataan, tähtien absoluuttiset magnitudit tunnetaan. Kun tällaisen tähtijoukon tähdet merkitään
Hertzsprungin–Russellin (HR) -diagrammiin siten, että vaaka-akselilla on tähden
väri-indeksi (josta on ensin poistettu
tähtienvälisen aineen aiheuttama punertuma) saadaan tunnistettua tähtijoukon tähtien
pääsarja sekä tyypillisesti hieman asymptoottihaaraan kehittyviä
jättiläistähtiä.
Jos nyt halutaan määrätä uuden, etäisyydeltään tuntemattoman, tähtijoukon etäisyys, tehdään tästä uudesta tähtijoukosta samanlainen HR-diagrammi, mutta pystyakselina käytetään absoluuttisen sijasta näennäistä magnitudia. Kun tämän tähtijoukon HR-diagrammi asetetaan tunnetulla etäisyydellä sijaitsevan tähtijoukon diagrammin päälle ja diagrammeja siirretään magnitudiakselin suunnassa niin, että joukkojen pääsarjat menevät päällekkäin, tuntemattoman joukon näennäisen magnitudin (luettuna mistä kohtaa asteikkoa tahansa) ja vertailujoukon absoluuttisen magnitudin (luettuna tietysti samasta kohtaa kuin edellinen) erotus (nk. etäisyysmoduuli) ilmaisee välittömästi tuntemattoman joukon etäisyyden.
Vaikka menetelmä voi ensilukemalta vaikuttaa monimutkaiselta se on hyvin yksinkertainen ja tarkka. Menetelmä toimii, koska avoimessa tähtijoukossa on tyypillisesti useita satoja tähtiä ja koska kaikki tähdet ovat suurin piirtein samassa kehitysvaiheessa, jokseenkin kaikki saman väri-indeksin omaavat tähdet ovat yhtä kirkkaita. Lisäksi avoimien tähtijoukkojen läpimitat ovat mitättömiä havaitsijan ja tähtijoukon väliseen etäisyyteen verrattuna, joten kaikkien tähtien voidaan katsoa olevan samalla etäisyydellä.
Tunnetuimpia avoimia tähtijoukkoja
Katso myös
Offener Sternhaufen
Amas ouvert
Öppen stjärnhop
)
