www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-01
  Tänne linkitetyt sivut 
Härkä (tähdistö)
Iso koira
Kaksoset (tähdistö)
Tähti
Messierin luettelo
Laguunisumu
Lista linkeistä » Planetaarinen sumu
Kotkasumu
Ajomies (tähdistö)
Bereniken hiukset
Kassiopeia (tähdistö)
Kilpi (tähdistö)
Kirahvi (tähdistö)
Krapu
Käärmeenkantaja
Käärme (tähdistö)
Perseus (tähdistö)
Peräkeula
Sisilisko (tähdistö)
Skorpioni (tähdistö)
Vesikäärme (tähdistö)
Vesimies (tähdistö)
Yksisarvinen (tähdistö)
Kentauri
Messier 23
Jousimiehen tähtipilvi
Suuri Magellanin pilvi
Lista linkeistä » Tähtipopulaatio
OB-assosiaatio
Sininen jättiläinen
Messier 29
Lista linkeistä » Messier 36
Messier 37
Messier 38
Messier 46
Messier 47
Messier 48
Messier 50
Messier 52
  Muut kielet 
deOffener Sternhaufen
frAmas ouvert
svÖppen stjärnhop
Luokka: Avoimet tähtijoukot

Avoin tähtijoukko

Plejadit sijaitsevat 440 valovuoden päässä Maasta

Plejadit sijaitsevat 440 valovuoden päässä Maasta

Avoin tähtijoukko on joukko tähtiä, jotka ovat syntyneet samalla alueella tähtienvälisestä kaasu- ja pölypilvestä. Avoimen tähtijoukon tähdet ovat yleensä melko nuoria O- tai B-spektriluokan tähtiä, ja niiden lähettyvillä on usein vielä tähtienvälistä kaasua jäljellä. Tämä kaasu muodostaa usein joukkoon heijastussumuja. Nämä molemmat ominaisuudet on luonnollinen seuraus siitä, ettei tähtien keskinäinen gravitaatio kykene pitämään joukkoa kasassa vaan avoimet tähtijoukot hajaantuvat ympäröivään avaruuteen satojen miljoonien vuosien kuluessa, joten havaittavissa olevat joukot ovat välttämättä nuoria.

1 Pääsarjasovitus

Pääsarjasovitus

Avoimet tähtijoukot tarjoavat tärkeän ja yksinkertaisen tähtitieteellisen etäisyydenmittausmenetelmän, joka tunnetaan pääsarjasovituksena. Menetelmä perustuu siihen, että joidenkin avoimien tähtijoukkojen tähtien etäisyydet on mahdollista mitata suoraan trigonometrisen parallaksin avulla ja siksi, kunhan kunkin tähden näennäinen kirkkaus mitataan, tähtien absoluuttiset magnitudit tunnetaan. Kun tällaisen tähtijoukon tähdet merkitään Hertzsprungin–Russellin (HR) -diagrammiin siten, että vaaka-akselilla on tähden väri-indeksi (josta on ensin poistettu tähtienvälisen aineen aiheuttama punertuma) saadaan tunnistettua tähtijoukon tähtien pääsarja sekä tyypillisesti hieman asymptoottihaaraan kehittyviä jättiläistähtiä.

Jos nyt halutaan määrätä uuden, etäisyydeltään tuntemattoman, tähtijoukon etäisyys, tehdään tästä uudesta tähtijoukosta samanlainen HR-diagrammi, mutta pystyakselina käytetään absoluuttisen sijasta näennäistä magnitudia. Kun tämän tähtijoukon HR-diagrammi asetetaan tunnetulla etäisyydellä sijaitsevan tähtijoukon diagrammin päälle ja diagrammeja siirretään magnitudiakselin suunnassa niin, että joukkojen pääsarjat menevät päällekkäin, tuntemattoman joukon näennäisen magnitudin (luettuna mistä kohtaa asteikkoa tahansa) ja vertailujoukon absoluuttisen magnitudin (luettuna tietysti samasta kohtaa kuin edellinen) erotus (nk. etäisyysmoduuli) ilmaisee välittömästi tuntemattoman joukon etäisyyden.

Vaikka menetelmä voi ensilukemalta vaikuttaa monimutkaiselta se on hyvin yksinkertainen ja tarkka. Menetelmä toimii, koska avoimessa tähtijoukossa on tyypillisesti useita satoja tähtiä ja koska kaikki tähdet ovat suurin piirtein samassa kehitysvaiheessa, jokseenkin kaikki saman väri-indeksin omaavat tähdet ovat yhtä kirkkaita. Lisäksi avoimien tähtijoukkojen läpimitat ovat mitättömiä havaitsijan ja tähtijoukon väliseen etäisyyteen verrattuna, joten kaikkien tähtien voidaan katsoa olevan samalla etäisyydellä.

Tunnetuimpia avoimia tähtijoukkoja

Katso myös

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.