)
Rakennuksia Backaksen kartanolla
Backaksen kartano on Vantaan kaupungin Pakkalan kaupunginosassa sijaitseva kartano. 1600-luvulla perustettu Backaksen kartano tunnetaan etenkin sen historiasta Osuusliike Elannon (nyk. HOK-Elanto) tuotantotilana 1900-luvulla.
Varhaishistoria
Backaksen paikalla oli jo 1500-luvulla samanniminen tila, mutta varsinainen kartano syntyi vasta 1600-luvulla tilojen yhdistyessä. Kartano sijaitsi vanhan Turku-Viipuri-maantien eli Kuninkaantien (nyk. Ylästöntie) varrella, muutama kilometri Helsingin pitäjän kirkosta länteen. Backas oli Ruotsin vallan aikana säteri eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsusotilas kuninkaan joukkoihin ja joka nautti vastapalvelukseksi verovapaudesta. Tilan omistajat, jotka vaihtuivat taajaan 1600-1700-luvuilla, olivatkin pääasiassa ratsumestareita ja sotilasvirkamiehiä, muun muassa anjalamies Johan Anders Jägerhorn (vuodesta 1785).
Vuodesta 1801 vuoteen 1808 Backaksen omisti Gustav von Boisman, Vantaanjoennn eteläpuolella sijainneen Tomtebackan eli Haltiala säterin isäntä. von Boismanin jälkeen tila siirtyi hänen vävylleen August Hagelstamille, joka rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen vuonna 1818. Tämän poika Carl Hagelstam laajensi Backaksen alueita ja kehitti menestyksellisesti sen maanviljelyä. 1886 kartanon osti Hagelstameilta Carl Ehrnrooth, joka viljeli sitä ensimmäiseen maailmansotaan asti.
Elannon aika
Ensimmäisen maailmansodan aikana Carl Ehrnrooth päätti luopua Backaksesta, ja ostajaksi tarjoutui Osuusliike Elanto, joka tarvitsi suurtilan Helsingin läheisyydestä tuottaakseen elintarvikkeita myymälöihinsä ja ravintoloihinsa. Kaupanhieronta herätti närkästystä muissa kartanonomistajissa ja pääkaupungin ruotsinkielisissä piireissä, jotka pelkäsivät vasemmistolaisen osuusliikkeen turmelevan Helsingin pitäjän vanhan ruotsinkielisen kulttuurin ja suomalaistavan sen väestön. Näkyvistä protesteista ja lehtikirjoittelusta huolimatta Elanto osti Backaksen 1916. Tuolloin Backaksen tila oli laajuudeltaan yli 700 hehtaaria ja ulottui Vantaanjoeltann Tuusula rajalle saakka.
1900-luvun alkupuolella Backas oli suurtila joka tuotti pääosan Elannon pääkaupunkiseudulla myymistä elintarvikkeista. Suomen maatilat -matrikkelin (1931) mukaan Backaksessa oli 1930-luvun alussa sata lehmää ja 900 sikaa, yli 140 hehtaaria viljeltyä peltoa, laajaa puutarhaviljelyä sekä kolme suurkasvihuonetta tomaattiviljely- ja kurkkuä varten. Saman matrikkelin mukaan tilalta myytiin vuosittain 'n. 80 000 kg. sianlihaa sekä kasvitarhatuotteita, perunoita, maitoa ja viljaa Helsinkiin'. Kartanon valtavilta metsäalueilta tuotiin puutavaraa ja turvetta junalla omaa pistoraidetta pitkin. Elannon ravintoloiden, leipomon ja oluttehtaan ruokajätteet puolestaan kuljetettiin Helsingistä Backaksen sikojen ruoaksi.
Elanto perusti alueelle oman tiilitehtaan, jonka tuotteilla rakennettiin kartanon nykyiset muhkeat ulkorakennukset: talli, navetta, suursikala sekä henkilökunnan asuintaloja. Myös Veromiehenkylän kansakoulu (nyk. Veromäen koulu) rakennettiin kartanon tiilistä ja kartanon maalle, kouluttamaan sen työntekijöiden lapsia. Vanhaa päärakennusta uudistettiin ja siitä tehtiin tilanhoitajan asunto- ja konttorirakennus.
Talvisodan aikana, Elannon pääjohtajan Väinö Tannernin ollessa Risto Ryti hallituksen ulkoministeri, Suomen hallitus kokoontui Backaksen päärakennuksessa. Backaksen tiloja käytettiin myös valtionarkiston hajasijoituspaikkana Helsingin pommitusten aikana.
Toisen maailmansodan jälkeen
1940-luvulta lähtien Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kaupungin kasvu söi vähän kerrallaan kartanon valtavat maa-alueet. Sotien jälkeen Backaksen maita pakkolunastettiin siirtoväen asuttamiseksi, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rakentaminen vei niistä yli 400 hehtaaria. Myös Kehä III sekä sitä reunustavat teollisuusalueet lohkaisivat itselleen Backaksen maata. Kun maatalous keskellä kasvavaa kaupunkia oli muuttunut mahdottomaksi, Elanto myi 1986 kaiken vielä jäljellä olleen maan rakennusliikkeille, jättäen itselleen vain kartanon ulkorakennuksineen. Backaksen entisille maille on rakennettu mm. Veromiehen, Vantaanportin ja Kartanonkosken asuinalueet.
Nykyisin Backaksen kartanon rakennukset on suojeltu. Sen kasvihuoneissa toimii HOK-Elannon puutarhakeskus ja päärakennuksessa pitopalvelu. Entinen puimalarakennus on kunnostettu juhlasaliksi, jossa järjestetään mm. Vantaan barokkiviikkojen konsertteja.
Aiheesta muualla
