www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-27
  Tänne linkitetyt sivut 
ENIAC
Leonhard Euler
Dynamiikka
Ilmanvastus
Diderot'n ja d'Alembertin puu
  Muut kielet 
daBallistik
deBallistik
frBalistique
noBallistikk
svBallistik
Luokka: Ballistiikka

Ballistiikka

Ballistiikka (kr ba'llein, heittäminen) on lentävien kappaleiden liikeratoja tutkiva dynamiikan sovellettu tiede. Ilmassa etenevän kappaleen liikerata ei ole suora maan vetovoiman ja ilmanvastuksen takia. Ballistiikassa puhutaan kappaleen lentoradasta.

1 Historia
2 Yleistä
3 Katso myös

Historia

Ensimmäinen ammusten liikkumisia tutkinut ihminen oli Tartaglia, joka tuli tunnetuksi 1500-luvulla teorioillaan, että kaikkein suurin teoreettinen kantama saadaan 45° kulmalla ammuttaessa. Ilmanvastuksen takia käytännössä paras kantama saavutetaan 43-44° kulmilla. Galileo Galilei osoitti 1638, että ammus etenee ilmattomassa huoneessa ns. ideaalisen ballistisen kaaren paraabelin mukaan ja siihen vaikuttaa vain maan vetovoima. Jos mitään maan vetovoimaa ei kohdistu ammukseen, sen lentorata on suora.

Yleistä

Ballistinen kappale on kappale, joka on vapaa liikkumaan, käyttäytymään, ja joka muuttuu muodoltaan sekä ääriviivoiltaan ja pintarakenteeltaan ympäröivien olosuhteiden ja aineiden tai voimien kuten aseen kaasupaineen, piipun/putken rihlojen, painovoimann, lämpötila ja ilman partikkelien vaikutuksesta.

Ballistiikka voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:

  • Sisäinen ballistiikka, joka tutkii ruudin palamista ja ammuksen kulkua ruudin palokaasun ajamana rihloitetun aseen piipun, tykin tai singon tms. putken läpi.
  • Siirtymäballistiikka, joka tutkii ammuksen käyttäytymistä sen päästyä piipusta/putkesta ulos ja kun paine takana tasoittuu.
  • Ulkoinen ballistiikka, joka tutkii ammuksen kulkua ilmassa tai avaruudessa. Kappaleen vapaan lennon lentorataan vaikuttaa kaikkiaan ilmanvastuksen ja maan vetovoiman lisäksi ballistinen kerroin, väliballistiikka, stabiliteetti, hyrrävoima, pressio, notaatio, hyrräpoikkeama, Magnus-efekti ja Poisson-efekti.
  • Loppuballistiikka, joka tutkii ammusta kohteessa, joko lihaan, metalliin tai jopa ahjokuonaan.

Tuliaseiden ballistisia tietoja voidaan käyttää myös rikostutkinnassa. Ballistisista tiedoista erillään tuliaseiden tutkimisessa voidaan analysoida tuliaseita, ampumatarvikkeita ja työkaluja todettaessa, onko yksittäistä tuliasetta tai työkalua käytetty rikokseen.

Ballistinen ohjus on ohjus, joka on rakennettu toimimaan pääosin ballististen lakien mukaan.

Termiä ballistiikka käytetään joskus tietokoneen hiiren liikkeiden kaarien kiihtyvyksistä.

Katso myös

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.