Banjossa on pyöreä kaikukoppa ja siihen kiinnitetty otelauta. Bluegrass-banjoa soitetaan yleensä kolmella sormella näppäilemällä, ja sormiin on kiinnitetty metalliset plektrat. Tätä tyyliä kutsutaan myös kehittäjänsä Earl Scruggsin mukaan Scruggs-tyyliksi. Näppäilysormet noudattavat yleensä tiettyjä järjestyksiä, joista yksi yleisimmistä on ns. Forward Roll. Siinä kieliä soitetaan seuraavassa sormijärjestyksessä: TIMTIMTM (T = peukalo, I = etusormi, M = keskisormi). Banjoa voi soittaa myös Clawhammer-tyylillä, joka oli yleinen vanhassa amerikkalaisessa musiikissa. Siinä kieltä soitetaan ensin etu- tai keskisormen kynnellä, sitten rämpäytetään kieliä samalla sormella, jota seuraa korkeimman kielen näppäily peukalolla. Tätä kutsutaan foneettisesti bum-ditty-ääneksi. Clawhammer-tyylissä kieliä soitetaan aina alaspäin, siinä missä bluegrass-tyylissä etu- ja keskisormi näppäilevät ylöspäin ja peukalo alaspäin.
Nykyajan tunnetuin banjisti lienee Béla Fleck. Hän on voittanut useita Grammy-palkintoja, ja soittanut banjolla lähes jokaista musiikkityyliä. Hän on myös säveltänyt klassisen musiikin banjokonserton.
Suomalaisia bluegrass-banjisteja ovat Jussi Syren and The Groundbreakers -yhtyeen Tauri Oksala, joka on soittanut Itse valtiaat -ohjelman tunnusmusiikin, sekä Janne Viksten. J. Karjalainen on Lännen Jukka -kiertueensa myötä soittanut banjoa clawhammer-tyylillä.
Banjon kaltaisia soittimia
Banjosta on kehittynyt lukuisia variantteja, joihin kuuluvat:
- Banjitar, banjon ja kitaran sekoitus.
- Banjomandoliini, banjon ja mandoliinin sekoitus.
- Banjolele, banjon ja ukulelen sekoitus
