Barium

Barium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ba, järjestysluku 56 ja CAS-numero 7440-39-3. Se on maa-alkalimetalleihin kuuluva, pehmeä hopeanhohtoinen metalli, joka sulaa varsin korkeassa lämpötilassa. Kemiallisesti barium muistuttaa kalsiumia, ulkonäöltään lähinnä lyijyä. Sir Humphry Davy eristi bariumin v. 1808.

Barium on maa-alkalimetalleista aktiivisin. Sen elektronegatiivisuus on 0,89 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 502 kJ/mol. Barium on pehmeämpää kuin muut ryhmän 2 aineet, mutta hieman lyijyä kovempaa. Se hapettuu ilmassa ja vapauttaa vedessässassa ja alkoholi vetyä. Koska barium hapettuu sangen helposti, sitä on säilytettävä petrolissa tai muussa hapettomassa nesteessä. Barium on voimakkaimpia pelkistimiä, ja erityisen voimakas taipumus sillä on hapettua peroksidiksi.

Bariumia esiintyy luonnossa ainoastaan yhdisteinä, raskassälpänä (baryytti, bariumsulfaatti, BaSO₄) tai viteriittinä (bariumkarbonaatti, BaCO₃). Baryytti on raskas mineraali, tiheys 4,5 g/cm3, jota on Suomessa mm. Vihannin kaivoksessa.

Bariumyhdisteitä käytetään posliini-, savi- ja lasiteollisuudessa, ilotulituksissa väriaineenaaa sekä rotanmyrkkynä. Bariumkloridi BaCl₂ voidaan käyttää analytiikassa sulfaattien osoittamiseen.

Bariumsuolat ovat hyvin myrkyllisiä, mutta bariumsulfaatti (BaSO₄) on niin liukenematon veteen, että sitä voidaan turvallisesti syöttää potilaille röntgenkuvauksen varjoaineena.

Bariumperoksidista BaO₂ saadaan laimealla rikkihapollaaa käsittelemällä vetyperoksidi ja bariumsulfaattia. Koska sulfaatti-ioni on käytännössä liukenematon veteen, happoihin ja emäksiin, sulfaatti-ioni on tunnistettavissa liuosanalyysissa. Kaikki bariumin liukoiset suolat ovat myrkyllisiä. Bariumin yhdisteistä tunnetuin on bariumsulfaatti eli baryytti, jota käytetään varjoaineen lisäksi valkoisena maalipigmenttinä, kumian kulutuksen kestoa lisäävänä aineena ja säteilysuojauslaitteissa. Bariumkarbonaattia ja -kloridia on käytetty rotanmyrkkynä sekä bariumnitraatti BaN₂O₆ ja -kloraattia BaCl₂O₆ ilotulitteissann vihreä valon aikaansaamiseksi. Bariumia käytetään myös joissain metalliseoksissa

Aiheesta muualla

• Bariumin kansainvälinen kemikaalikortti
• Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Barium ja sen yhdisteitä
• Helsingin Sanomat: Barium