Historia
Beninin aluetta hallitsi 1600-luvulta alkaen Dahomeyn kuningaskunta, jonka valta ulottui nykyisen Beninin rajojen yli. Kuningaskunnan mahti perustui paljolti orjakauppaan eurooppalaisten kanssa ja näiltä hankittuihin tuliaseisiin. Ranska kuitenkin valtasi kuningaskunnan 1892–1894 ja teki siitä siirtomaansa osana Ranskan Länsi-Afrikkaa.
Benin sai itsehallinnon 1958 nimellä Dahomeyn tasavalta ja itsenäisyyden 1. elokuuta 1960.
Itsenäisyyden alkuvuosien levottomuuden ja toistuvien kaappausten jälkeen valtaan nousi majuri Mathieu Kérékou. Kerokoun johdolla maa julistettiin sosialistiseksi ja marxismi-leninismistä tehtiin virallinen ideologia. Maan nimeksi vaihdettiin Beninin tasavalta vuonna 1974. 1990-luvun alussa Kérékou kuitenkin taipui koti- ja ulkomaiseen paineeseen laillistaen monipuoluejärjestelmän ja järjestäen vapaat vaalit 1991. Vaaleissa Kérékoun seuraajaksi nousi pääministeri Nicéphore Soglo. Vuoden 1996 presidentinvaaleissa Kérékou nousi kuitenkin jälleen valtaan ja uusi kautensa vuoden 2001 vaaleissa, joita häviäjät syyttivät vilpillisiksi. Nykyään Beninin nimeksi vaihdettiin Beninin tasavalta. nykyinen presidentti on Yayi Boni
Politiikka
Presidentti ja 206-jäseninen kansalliskokous valitaan viideksi vuodeksi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Pääministeri johtaa ministerineuvostoa, joka on kansallisen toimeenpanevan neuvoston pysyvä komitea. Beninissä oli vain yksi puolue, mutta uudistukset 1989-1990 toivat maahan monipuoluejärjestelmän. Vuonna 1991 pidettiin tämän järjestelmän mukaiset presidentinvaalit
Maantiede
Luoteessa on Atacoran ylänkö, koillisen alangot viettävät Nigerjoen laaksoon. Keski-Beninin ylänkö muuttuu etelässä alavaksi ja viljavaksi maaksi. Kapea rannikkokaistale on täynnä laguuneja. Tärkeimmät joet: Ouéme, Niger. Korkein kohta: Atacora Massif 635 m.
Talous
Maan talous perustuu maataloudelle, joka työllistää 70 % työikäisistä. Merkittävimmät ruokakasvit ovat kassava(tapioka, maniokki), jamssijuuri ja maissi. Tärkeimmät vientituotteet ovat palmuöljy ja puuvilla. 1980-luvun lopulla tämä keskusjohtoinen sosialistinen valtio alkoi etsiä apua länsimaista ja siirtyi 1989 markkinatalouteen.
Väestöjakauma
Benin väestö on keskittynyt maan eteläosaan. Suurin etninen ryhmä ovat fonit, joihin kuuluu 49 % väestöstä. Muita etnisiä ryhmiä ovat mm. adjat, yorubat, sombat ja baribat. Suurin osa väestöstä tunnustaa perinteistä animistista uskoa jonka muodot vaihtelevat eri etnisillä ryhmillä. Kristittyjä on n. 30 % ja muslimeita n. 20 % väestöstä. Monet muslimit ja kristityt kuitenkin harjoittavat myös animistista uskoa.
Kts.Beninin taide
Kulttuuri
Voodoon on arveltu olevan lähtöisin Beninistä ja levinneen orjaksi myytyjen beniniläisten mukana.
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Departementit
Benin jakautuu kahteentoista departementtiin:
Aiheesta muualla
Benin
Benin
Bénin
Benin
Benin
)
