Bertrand Delanoë

Bertrand Delanoë (s. 30. toukokuuta 1950, Tunis, Tunisia) on ranskanlainen poliitikko, sosialistipuolueen jäsen ja hän on toiminut Pariisi kaupungin pormestarina maire maaliskuusta 2001 lähtien.

Urakehitys

Ennen Pariisin pormestariksi tuloa

Delanoën perhe muutti takaisin kotimaahan Ranskaan Bertrandin nuoruusvuosina. Hän on osallistunut aktiivisesti poliittiseen toimintaa 23-vuotiaasta lähtien toimien ensimmäiseksi Aveyronin departementin sosialistisen federaation sihteerinä. Tässä tehtävässä hän osoitti kyvykkyyttä, eritoten erinomaisia puhujan taitoja, ja Sosialistipuolueen kansallisen tason johtaja, François Mitterrand kutsui hänet Pariisin 1970-luvun alkuvuosina.

Hänet valittiin vuoden 1977 kunnallisvaaleissa Pariisin kaupunginvaltuustoon samoissa vaaleissa kuin Lionel Jospin, Claude Estier, Daniel Vaillant ja he muodostivat kuuluisan XVIII kaupunginosan joukon. Myöhemmin hänet on valittu monesti uudelleen. Hänet valittiin sosialistien kansanedustajaksi Pariisista vuosina 1981 ja 1986. Tällöin han edusti nuorena kansanedustajana Pariisin XVIII kaupunginosaan eli Montmartrea. Hänet valittiin myös sosialistipuolueen tiedottajaksi, joka oli kansallisen tason kolmanneksi keskeisin virka.

Vuonna 1988 hän oli XVIII kaupunginosassa ehdokkaana, mutta hävisi tällöin Alain Juppélle. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen, kun Pariisin sosialistien puheenjohtaja Georges Sarre erosi ja näin hänet vuonna 1993 valittiin Pariisin kaupungin sosialistisen puolueen puheenjohtajaksi ja johtamaan sosialistien poliittista toimintaa pääkaupungissa.

Bertrand Delanoë valittiin 1995–2001 Pariisin kaupungin kiintiöstä Ranskan senaatin jäseneksi. Tämän tehtävän myötä hän toimi sihteerinä ulko- ja puolustuspoliittisessa valiokunnassa. Samaan aikaan hän toimi Pariisin kaupunginvaltuuston sosialistien ja heihin liittyneitten ryhmien puheenjohtajana. Ja hän on ollut myös Ranskan sosialistisen puolueen puoluetoimikunnan jäsenenä vuodesta 1995 lähtien.

Pariisin pormestari

Bertrand Delanoë on ollut koko Pariisin kaupungin pormestari (maire) maaliskuusta 2001 alkaen. Tällöin näet vasemmiston yhteenliittyvä sai haltuunsa enemmistön kaupunginvaltuustossa. Tämä tapahtui ensimmäisen kerran sitten vuoden 1871n koetun Pariisin kommuuni. Hän seurasi tehtävässä Jean Tiberitä (1995–2001) ja Jacques Chiracia (1977–1995), josta kahdeksantoista vuoden pormestarikauden jälkeen tuli Ranskan tasavallan presidentti.

Tämä historiallinen voitto oli mahdollista, koska koko vasemmista sekä vihreät ja osa sitoutumattomistakin olivat liittyneet yhteiseksi rintamaksi pormestariehdokas Bertrand Delanoën taakse. Lisäksi oikeiston jakautuminen kilpaileviin ryhmiin mahdollisti historiallisen tapahtuman. Lisäksi Jean Tiberin moninaiset poliittiset ja taloudelliset skandaalit lisäsivät oikeiston tappion taakkaa.

Jo vuonna 1998 hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja Delanoë kertoi avoimesti homoseksuaalisuudestaan, ja onkin luultavaa, että sukupuolivähemmistöjen äänet ratkaisivat taiston ainakin aiemmin voimakkaasti oikeistolaisissa kaupunginosissa Delanoën hyväksi.

Lähteet

• Pascale Sauvage ja Florent Leclercq; Paris à tout prix. Histoires secrètes d'une élection, Éditions du Seuil, coll. « L'épreuve des faits », 2001,
• Pascale Sauvage; Delanoë en son royaume. L'héritage Chirac, Hachette, coll. « La Vie quotidienne », 2002 ;
• Philippe Martinat, Bertrand Delanoë : Qui c'est ce garçon ?, éd. Belfond, 2004.
• François Devoucoux du Buysson; Pariscide, éd. La Table Ronde 2005,
• Sophie Coignard; Le Marchand de sable, éd. Albin Michel, 2006.
• Clémentine Autain ja Mickaël Garnier-Lavalley;, Salauds de Jeunes, éd. Robert Laffont, avril 2006.
• Anne Hidalgo ja Jean-Bernard Senon, Une Femme dans l'arène, éd. du Rocher, juin 2006.

Aiheesta muualla

• Pariisi ja hiekkarannat
• Pariisin pormestari kaupungin kotisivuilla
• BBC raportti
• Pormestarin muotokuva
• BBCn reportaasi murhayrityksestä 5.10.2002
• Biographie de Bertrand Delanoë pormestarin elämäkerta kaupungin kotisivuilla

Edeltäjä Jean Tiberi

Pariisin pormestari

Seuraaja -