Bruttokansantuotteeseen ei sisälly tuotantorajojen ulkopuolelle määritelty kotityö. Harmaa- ja laiton talous sisältyvät BKT:seen, joskin niiden mittaamisessa saattaa olla vaikeuksia. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina, joskin se mittaa vain yhtä elintason osatekijää.
Koska elinkustannukset vaihtelevat maiden välillä, käytetään maiden välisessä vertailussa tavallisesti ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon ostovoimapariteetin avulla.
Bruttokansantuoteen käyttämistä elintason mittarina on syystäkin kritisoitu, koska se ei ota huomioon esimerkiksi luonnonvarojen kulumista tai saastumista. BKT:n ulkopuolelle jää myös markkinoiden ulkopuolella tapahtuva kotityö. BKT:ta saattaa kasvattaa tuotanto joka ei välttämättä suoranaisesti tue kansalaisten hyvinvointia. Tällaista on muun muassa aseteollisuus ja terveydenhuolto. Se että terveydenhuollon budjetti on suuri, ei välttämättä tarkoita korkeampaa hyvinvointia. Myös luontaistalous, rikollisuus, korruptio ja kansalaisten subjektiivinen onnellisuus jäävät huomioimatta BKT-mittauksissa. BKT-mittarin perusmuodosta on kehitetty myös näitä tekijöitä huomioon ottavia vaihtoehtoja, mutta muun muassa luonnon saastumista kustannusta on hyvin vaikea arvioida. Toisaalta vakavana puutteena pidetään myös sitä, ettei tulonjakoa oteta huomioon. BKT henkilöä kohti mittaa keskimääräisiä tuloja, ei sitä kuinka se on jakautunut.
Kansalaisten elintason kuvaamiseen on kehitetty myös vaihtoehtoisia menetelmiä. Tunnetuin näistä on YK:n kehittämä inhimillisen kehityksen indeksi, HDI. Sen osia ovat ostovoimakorjattu BKT, koulutustaso sekä odotettavissa oleva elinikä, jolla kuvataan kansalaisten terveydentilaa.
Katso myös
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan