Buddhalaisuus

Historiaa

Siddharta Gautama syntyi Lumbinissa Etelä-Nepalissa.

Siddhartha Gautama eli noin 563–483 eaa ja sanotaan, että hänen kuollessaan Intiassa oli jo 18 suurta buddhalaisluostaria. Ensimmäinen voimakkaasti sen leviämiseen Intiassa ja muualla vaikuttanut henkilö oli keisari Ashoka (273–232 eaa). Intiassa buddhismi alkoi hävitä vuoden 500 jälkeen, osittain hindulaisuuden voimistumisen ja osittain muslimivalloitusten takia (muslimit tuhosivat 1000- ja 1100-luvuilla suuret luostariyliopistot). Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin hindulaisuuteenkin, eräät hindut ovat jopa sitä mieltä, että Buddha on Vishnun yhdeksäs avatar eli ruumiillistuma.

Nykyisin buddhalaisuutta tavataan Intiassa lähinnä maan koillisosassa. Buddhalaisuuden keskeisiä vaikutusalueita ovat nykyään Sri Lanka, Tiibet sekä Kaakkois- ja Itä-Aasia, joissa se on valtauskonto monissa maissa. 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien monia buddhalaisuuden muotoja on levinnyt myös länsimaihin.

Buddhalaisuuden oppeja

Neljä jaloa totuutta

Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta ovat:

Elämään sisältyy kärsimystä. (Yleisesti myös muodossa: Elämä on kärsimystä.) (dukkha)
Kärsimys johtuu elämänjanosta. (tanha)
Kärsimys lakkaa, kun elämänjano sammutetaan.
Tie elämänjanon sammumiseen on jalo kahdeksanosainen polku.

Näistä perusperiaatteista on useita toisistaan hieman poikkeavia suomenkielisiä käännöksiä. Kärsimyksellä (dukkha) tarkoitetaan laajasti kaikkea elämään kuuluvaa tuskaa, surua, ahdistusta ja tyhjyyden tunnetta. Elämänjanolla taas tarkoitetaan itsekästä halua ja ahneutta: ihmiset haluavat lisää rahaa, tavaraa, elinikää ja niin edelleen, mutta mikään maallinen ei tuota todellista, pysyvää tyytyväisyyttä.

Jalo kahdeksanosainen polku

Jalo kahdeksanosainen polku on neljäs neljästä jalosta totuudesta ja se on tie kärsimyksestä vapautumiseen. Polun osien yhteydessä käytetään sanaa oikea Paalin kielisen sana samma käännöseksenä, mutta sitä ei pidä ymmärtää väärän vastakohtana. Sillä tarkoitetaan pikemminkin täydellistä. Polku jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat viisaus, etiikka ja meditaatio. Osat ovat kaikki yhtä tärkeitä ja niitä harjoitetaan yhtä aikaa. Polku on osiensa summa.

viisaus:

Oikea näkemys
Oikea aikomus

etiikka:

Oikea puhe
Oikea toiminta
Oikea elämäntapa

meditaatio:

Oikea ponnistelu
Oikea valppaus
Oikea keskittyminen/mietiskely

Ehdonvaraisen olemassaolon tunnusmerkit

Buddha erotti opetuksissaan kaksi tilaa, samsarann, joka on ehdonvaraista, ja nirvana, jossa samsarasta on vapauduttu. Ehdonvaraisella olemassaololla on kolme tunnusmerkkiä:

Se on väliaikaista (anicca) Mikään ei ole pysyvää, vaan kaikki on jatkuvassa muutoksen virrassa. Kaikki ilmiöt ja asiat ovat saaneet alkunsa tiettyjen ehtojen ja olosuhteiden mukaan ja ne tulevat muuttumaan kun olosuhteet muuttuvat.
Se on epätyydyttävää (dukkha) Elämässä on kärsimystä, koska mikään ei ole pysyvää eikä siten voi tuottaa pysyvää nautintoa. Kärsimyksen aiheuttaa tieto siitä ettei mikään ole pysyvää. Toisaalta sitä aiheuttaa myös henkinen sekä fyysinen kärsimys. Tämä on myös ensimmäinen jalo totuus.
Siinä millään ei ole pysyvää itseä (anatta) Tämä on ehkä vaikein ymmärtää, mutta lähtökohta on ettei ihmisellä ole pysyvää sielua tai itseä. Ihminen muuttuu koko elämänsä ajan; vuosi sitten olit erilainen kuin tänään ja vuoden kuluttua olet taas toisenlainen.

Kolme jalokiveä

Buddhalaisuuden kolme elementtiä ovat valaistuminen, joka henkilöityy Buddhan hahmossa, buddhalaiset opetukset eli Dharma ja buddhalainen yhteisö, Sangha. Buddha, Dharma ja Sangha muodostavat Kolme jalokiveä, joihin buddhalaiset turvautuvat.

Kolme jalokiveä ovat:

Buddha (valaistunut). Tämä on titteli olennoille jotka ovat saavuttaneet valaistumisen kuten Buddha ja auttavat toisia saavuttamaan sen. Buddha voidaan myös kuvata viisautena joka ymmärtää Dharmaa, ja täten Buddha merkitsee täydellistä viisautta joka näkee todellisuuden sellaisena kuin se on.
Dharma: Buddhan opetukset. Dharma tarkoittaa olentojen käyttäytymiseen perustuvaa luonnonlakia ja sen seurauksia (syy ja seuraus). Se voi tarkoittaa myös ultimaattista ja kestävää Todellisuutta joka on erottamaton Buddhasta.
Sangha: kanssaharjoittajat. Sillä tarkoitetaan käytännössä ystäviä ja auttajia polulla valaistumiseen. Sangha voi tarkoittaa myös buddhalaisten munkkien ja nunnien yhteisöjä tai ensimmäisen valaistumistason saavuttaneita harjoittajia.

Buddhalaisuuden syntyaikoina hinduismissa esiintyi monia koulukuntia, jotka pohtivat tavallisille ihmisille kovin vieraita kysymyksiä. Yksinkertaista buddhalaista moraaliopetusta on pidetty vastalauseena erityisesti papistolle, ja veljeskunnan sisältä buddhalaiset poistivat kastilaitoksen. Buddhalaisten elämäkertojen mukaan Buddha oli sotilaskastiin (ei siis papistoon) kuuluva kuninkaan poika, ja kuuluisan buddhalaiskuninkaan Asokan kerrotaan olleen alinta kastia.

On olemassa monia erilaisia Buddhan elämäkertoja, mutta mitään Buddhan kirjoittamaa ei ole. Intialaiset arvelevat, että ensimmäiset buddhalaiset kirjoitukset laadittiin noin sata vuotta Buddhan kuoleman jälkeen. Vanhimmat intialaiset buddhalaiset muistiinpanot ovat kuningas Asokan kallioihin ja pylväisiin hakkauttamat.

Buddhalaiset suhtautuvat arvostelevasti arvovallan eli auktoriteetin menetelmään tiedon hankinnassa. Perimätiedon mukaan Buddha sanoi seuraajilleen, ettei pidä uskoa todeksi mitään vain sen vuoksi, että joku toinen väittää sitä todeksi; ei myöskään sen vuoksi, että se oli vuosisatoja vanha perinnäistieto; ei myöskään huhun nojalla; eikä sen vuoksi, että kirjat sen esittävät tai joku vanhan ajan viisas on niin sanonut; ei myöskään sen vuoksi, että olisi mieluista uskoa tai että esitetty näkökohta olisi ensi näkemältä miellyttävä, tai sen vuoksi, että joku pyhimys tai opettaja on niin opettanut. Ainoa koetinkivemme on se, joka on löydettävissä itsessämme. Jos se, mikä on kirjoitettu tai sanottu, on järkevää ja sopii yhteen sen kanssa, mitä ennestään tiedämme todeksi ja järkemme mukaiseksi, pantakoon se koetukselle jokapäiväisessä elämässä. Jos se täten koeteltuna tuntuu edistävän omaa ja lähimmäistemme menestystä, niin se voidaan liittää järjestelmäämme järkevänä mielipiteenä, kunnes intuition valo muuttaa mielipiteen vakaumukseksi ja me voimme todellakin sanoa, että tiedämme.

Buddhalaisilta kysytään usein, että eivätkö he hyväksy buddhalaisia kirjoja auktoriteeteiksi. Buddhalaiset vastaavat, että buddhistiset kirjoitukset sisältävät kokoelman sekalaisia kirjoituksia, joita eri kirjailijat ovat koonneet eri vuosisatoina samaan tapaan kuin kristittyjen Raamattu on koottu. Ei siis voida olla varmoja siitä, että kirjoitukset esittävät Buddhan todelliset sanat. On huomattava, että alkuperäistä sanskritinkielistä aineistoa ei ole juurikaan säilynyt. Vanhojen paalin-, tiibetin- ja kiinankielisten käännösten vertailu alkuperäisen tekstin selvittämiseksi asettaa omat haasteensa. Lisäksi aineisto on huomattavan laaja: pelkästään Tripitaka (vanhimmat kirjoitukset) on painettuna noin 100 000 sivua, myöhemmin kertyneitä kommentaareja voi koulukunnasta riippuen olla jopa yli kaksi kertaa enemmän. Jo pelkkä yleiskuvan saaminen vaatii siis huomattavaa paneutumista. Osa kirjoituksista sisältää myös aineistoa, jota voidaan pitää vertauskuvallisena.

Kuitenkin buddhalaiset korostavat, että viisaan miehen sana on luultavasti todempi kuin narrin. Buddhan opetuksilla on käytännössä yhtä suuri arvovalta kuin Jeesuksen opetuksilla kristinuskossa ja Muhammadin opetuksilla islamissa.

Lumbini

Siddharta Gautama, Buddha, syntyi kuuluisassa Lumbinin puistossa, josta tuli pian pyhiinvaelluksien kohde. Yksi pyhiinvaeltajista oli intialainen keisari Asoka. Kohdetta kehitetään parhaillaan buddhalaiseksi pyhiinvaelluskeskukseksi, jossa keskeisen osan muodostavat Buddhan syntymään yhdistetyt arkeologiset jäännökset.

Buddhalainen etiikka

Buddhalaisuuden koulukunnat

Buddhalaisuudesta on olemassa lukuisia suuntauksia ja koulukuntia, pääsuuntauksia on kolme:

theravada-buddhalaisuus (jota mahayana-buddhalaiset nimittävät hinayanaksi)
mahayana-buddhalaisuus
vajrayana-buddhalaisuus (timanttipolku, tiibetiläinen buddhalaisuus, lamalaisuus, tantrismi)

Buddhalaisten juhlapäivät

Bodhin päivä -päivä jolloin Gautamasta tuli Buddha
Paranirvana -päivä jolloin Buddha siirtyi Nirvanaan.
Wesak -kolmipäiväinen juhla, jossa muistetaan Buddhan elämän tärkeimpiä vaiheita.
Dharmatšakran päivä -päivä jolloin Buddha opetti ensimmäistä kertaa.

Buddhalaisten sijoittuminen valtioittain

Top 20 (luvut laskennollisia arvioita)
Sijoitus Maa Buddhalaisten määrä Buddhalaisten %-osuus Maa Buddhalaisten %-osuus Buddhalaisten määrä
1 Kiina 104 505 104 8% Thaimaa 94% 61 517 708
2 Japani 90 466 243 71% Kambodža 93% 12 654 574
3 Thaimaa 61 517 708 94% Mongolia 93% 2 595 882
4 Vietnam 41 767 788 50% Myanmar 90% 38 618 517
5 Myanmar 38 618 517 90% Bhutan 74% 1 651 895
6 Sri Lanka 14 045 343 70% Japani 71% 90 466 243
7 Kambodža 12 654 574 93% Sri Lanka 70% 14 045 343
8 Etelä-Korea 11 297 002 23,33% Laos 60% 3 730 284
9 Intia 7 561 850 0,7% Vietnam 50% 41 767 788
10 Taiwan 5 723 596 25% Singapore 42,5% 1 880 931
11 Malesia 4 599 002 19,2% Taiwan 25% 5 723 596
12 Laos 3 730 284 60% Etelä-Korea 23,33% 11 297 002
13 Nepal 3 044 420 11% Malesia 19,2% 4 599 002
14 Yhdysvallat 2 957 341 1% Brunei 13% 48 406
15 Mongolia 2 595 882 93% Nepal 11% 3 044 420
16 Indonesia 2 032 580 0,84% Kiina 8% 104 505 104
17 Singapore 1 880 931 42,5% Arabiemiirikunnat 2% 51 264
18 Bhutan 1 651 895 74% Australia 1,9% 381 718
19 Bangladesh 721 598 0,5% Pohjois-Korea 1,67% 382 633
20 Venäjä 717 101 0,5% Uusi Seelanti 1,08% 43 582