Carl von Linné

Carolus Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné (; 23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainennn luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomia perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta 'Luoja loi mutta Linné järjesti'. Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten 'kasvitieteiljöiden ruhtinas', 'Upsalan uusi Adam' ja 'kukkaiskuningas'.

Linnaeus opiskeli ensin teologiaa, mutta siirtyi pian lääketieteeseen. Hän opiskeli Lundin ja Uppsalan yliopistoissa. Hänen kiinnostuksensa suuntautui kuitenkin enemmän kasvikuntaan. Vuonna 1732in tiedeakatemia lähetti hänet tutkimusmatkalle Lappi. Matkan tuloksena syntyi teos Flora lapponica vuonna 1737. Tutkimusmatkansa jälkeen hän siirtyi Alankomaihin, missä julkaisi vuonna 1735 teoksen Systema naturae. Teos loi pohjan nykymuotoiselle systemaattiselle luokittelulle. Linnaeus palasi vuonna 1738 Ruotsiin harjoittamaan lääkärin ammattia ja meni seuraava vuonna naimisiin Sara Lisa Moraean kanssa. Vuonna 1741 hänet nimitettiin Uppsalan yliopistoon lääketieteen professoriksi, mutta hän vaihtoi pian viran kasvitieteen professuuriin. Saadessaan aatelissarvon hän otti nimekseen von Linné.

Linnén merkittävin saavutus oli tieteellisen taksonomian kehittäminen. Tavoite luokitella kaikki kasvit, eläimet ja kivet sekä antaa niille yleispätevät nimet oli omana aikanaan mullistava. Hän jakoi eliöt luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. Eläimet jaettiin kuuteen luokkaan: nelijalkaiset, linnut, amfibit, kalat, hyönteiset ja madot. Kasvit jaettiin heteidenenen ja emi mukaan 24 luokkaan. Jaot olivat keinotekoiset, koska evoluutioteoriaa tai eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita ei tunnettu.

Linné otti teoksissaan laajalti käyttöön binominimet: Latinankieliset kuvailevat nimet kuten physalis amno ramosissime ramis angulosis glabris foliis dentoserratis korvattiin kaksiosaisilla nimillä. Esimerkiksi marjalyhtykoiso sai nimen Physalis angulata.

Carl von Linné ja Suomi

Linné on erityisesti suomalaisten oppilaidensa ansiosta merkittävästi vaikuttanut suomalaiseen luonnontutkimukseen. Suomalaisista linneaaneista tunnetuimpia lienevät Pehr Kalm ja Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman. Myös 1800-luvun luonnontutkijat arvostivat häntä suuresti: ensimmäisen suomalaisen kasvion laatija Elias Lönnrot antoi Linnélle nimityksen ikimainio.

Suomalaisissa kasvioissa selitettiin Linnén järjestelmää aina 1970-luvulle saakka, ehkä pitempään kuin missään muualla maailmassa.

Muuta

Linné kirjoitti elämäkertansa kolmeen kertaan ennen kuin oli tulokseen tyytyväinen.

Huomionosoituksia

Carl von Linnén patsas pystytettiin Humlegårdenin puistoon Tukholmassa vuonna 1885.

Lähteet

Katso myös

• Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan

Aiheesta muualla

• VisitSweden - Linnén juhlavuosi
• The Linnaeus Tercentenary celebration
• Helsingin kaupunginkirjaston tietopaketti Carl von Linnésta