Chichén Itzá

Chichén Itzá on kuuluisin ja parhaiten kunnostettu arkeologinen alue ja historiallinen kaupunki Jukatanin niemimaalla Meksikossa. Sen rakentamisen aloittivat mayat. Chichén Itzá kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Historiaa

Useimpien arkeologien mukaan mayat rakensivat ensimmäiset merkittävät asutukset alueelle ja Chichén Itzá oli alueen keskeinen paikka noin vuonna 600, joka oli mayojen klassisen kauden keskivaihetta. Jostakin syystä kaupunki hylättiin noin 800-luvulla ja otettiin käyttöön taas 900-luvun loppupuolella.

Luultavasti noin vuonna 987 tolteekkikuningas Quetzalcoatl (mayakielellä Kukulcán) valtasi Chichén Itzán ja teki siitä pääkaupunkinsa. Tolteekkikulttuuri sulautui alueen mayakulttuuriin saaden vaikutteita myös keskisestä Meksikosta ja Puuc-kulttuurista.

Sotaisat tolteekit tunnetaan ihmisuhreistaan ja Chichén Itzá oli uhrausrituaalien näyttämönä. Kun Mayapanista tuli Jukatanin alueen pääkaupunki ja Chichén Itzá muuttui pelkäksi rituaalipaikaksi, kaupunki hylättiin vähitellen. Se kuitenkin pysyi pitkään pyhiinvaelluspaikkana. Vuonna 1531lainen espanja konkistadori Francisco de Montejo valtasi kaupungin.

Alueen rakennelmia

El Castillo

El Castillo eli Kukulcánin pyramidi hallitsee aluetta keskeisellä paikalla. Paikalle rakennettiin temppeli jo noin 800 jaa., mutta nykyinen 25-metriä korkea porraspyramidi on tolteekkien aikakaudelta. Pyramidi on oikeastaan kivestä rakennettu mayalainen kalenteri. Porraskäytävä jakaa sen yhdeksän tasoa kahtia, jolloin saadaan luku 18 - kalenterivuodessa oli kahdeksantoista 20-päiväistä kuukautta. Neljässä porraskäytävässä on jokaisessa 91 askelmaa, kun lasketaan ylätaso mukaan saadaan 365 - vuoden päivien lukumäärä. Pyramidin jokaisella fasaadilla on 52 litteää paneelia, jotka merkitsevät 52 kalenterikierron vuotta.

Joka kevät- ja syyspäiväntasaus maalis- ja syyskuussa alueelle kerääntyy paljon väkeä, koska silloin auringonvalon osuessa pohjoisen porraskäytävän sivulle, se muodostaa näkymän kiemurtelevasta käärmeestä (käärmeen päät on kaiverrettu portaikon alapäähän).

Juego de Pelota

Alueella on kahdeksan mesoamerikkalaisen pallopelin pelikenttää, joista suurin Gran Juego de Pelota on kooltaan 166 x 68 metriä. Kaiverrusten perusteella pelien säännöt ovat muuttuneet aikojen kuluessa, välillä peli on muistuttanut jalkapalloa, toisinaan on käytetty mailoja - kentän seinämillä on kivestä veistettyjä renkaita, joiden läpi pallo on pitänyt saada. Oletetaan, että tolteekkiaikakaudella hävinnyt joukkue kapteeneineen uhrattiin.

Cenote Sagrado

Cenote Sagrado on 60 metriä leveä ja 35 metriä syvä lähde, johon aikojen kuluessa on uhrattu paljon ihmisiä. Uhrattavat kävivät ennen seremoniaa saunassa puhdistautumassa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Itse tilaisuudessa uhri sidottiin liikuntakyvyttömäksi koruilla ja hienoilla kankailla, ennen kuin hänet työnnettiin veteen.