Cooperin testi

Cooperin testi on testi, jolla mitataan maksimikestävyyttä. Sen kehitti yhdysvaltalainen tohtori Kenneth H. Cooper 1968 Yhdysvaltain armeijalle. Ideana testissä on edetä 12 minuutissa niin pitkälle kuin pääsee. Lapset saattavat juosta puolicooperin eli kuusi minuuttia. Suomessa Cooperin testi tuli koulujen vakiotestiksi jo noin kolmekymmentä vuotta sitten. Ihanteellinen tulos alle kolmekymmentävuotiaalle juoksijalle on yli 2 800 metriä.

Testi on hyvin laajassa käytössä, vaikkakin sitä myös kritisoidaan laajasti. Yleisimpiä kritiikin aiheina on se, että testi mittaa vain hyvin kapeaa fyysisen kunnon aluetta: lähinnä ns. maksimikestävyyttä. Cooperin testi korreloi koko väestössä hyvin maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) kanssa ja sopii käytettäväksi suuren ihmisjoukon kuntotason selvittämiseen.

Etiopialaisen Kenenisa Bekelen maailmanennätys 5000 metrillä on 12.37,35 – Cooperin testin 12 minuutissa hän ehtisi juosta noin 4 700 metriä.