Dieppen maihinnousu

Dieppen maihinnousu, Isku Dieppeen tai Operaatio Jubilee oli toisen maailmansodan aikainen kanadalaisten, brittien ja yhdysvaltalaisten maihinnousu 19. elokuuta 1942n Saksa hallussa olleeseen Dieppen satamaan Ranskassan pohjoisrannikolla Seine-Maritime.

Lordi Louis Mountbatten varusti täysmittaisen operaation Dieppen satamaan. Tarkoituksena oli testata koordinaatiota suuressa amfibio-operaatiossa, pitää satama vähän aikaa maihinnousun onnistumismahdollisuuksien todistamiseksi ja vetää Luftwaffe suureen ja valmisteltuun taisteluun.

Tarkoitus oli siis ensisijaisesti tiedonhankinta: tietyn ajan jälkeen maihinnousijat olisivat vetäytyneet mukanaan tiedot sataman ja alueen todellisesta vahvuudesta ja siis oikeaan maihinnousuun tarvittavista voimista.

Operaatio Jubileehen osallistui Kanadan 2. divisioona, 1000 brittiläistä sotilasta ja 50 amerikkalaista sotilasta, yhteensä noin 6000 miestä. Joukkoja tuki 30 uutta Churchill-panssarivaunua ja 70 ilmavoimien laivuettatta.

Operaation ehdoton edellytys, yllätys menetettiin koska pieni kalastusalus havaitsi tulijat ja ehti toimittaa hälytyksen.

Saksalaisten vastarinta oli niin kovaa, että he joutuivat perääntymään 9 tunnin jälkeen. Operaatio oli katastrofi, kaatuneita oli 1000 ja rintamalle jäi 2000 miestä ja suurin osa varusteista. 4 384 maihin nousseesta 6 086 miehestä menetettiin, liittoutuneiden ilmavoimat menettivät 119 konetta ja Royal Navy 555 miestä. Luftwaffe menetti 23 hävittäjää ja 25 Do-217-pommikonetta.

Vaikka hintaa yleisesti pidettiin melkein liiankin kovana, ei isku jäänyt täysin hyödyttömäksi - vaikka natsien propaganda sen sellaiseksi leimasikin. Kaksi vuotta myöhemmin tehty Normandian maihinnousu hyödynsi operaatio Jubileen julmia opetuksia täysmittaisesti - hyvin tuloksin.

Operaatio Jubilee

Tarkoitus oli 237 aluksen ja 6000 miehen kommandohyökkäyksellä vallata Dieppen kaupunki, jossa oli 34 000 asukasta ja noin 2000 miehen vahvuinen saksalainen varuskunta. Sekä tuhota lähellä sijaitseva lentokenttä, vallata saksalaisten päämaja, ottaa upseereja vangiksi ja räjäyttää tutka-asema. Kun tehtävä oli suoritettu joukkojen oli määrä palata takaisin Englantiin.

Dieppen ympäristö

Maihinnousujoukoilla oli edessään suuri haaste. Kaupungin kohdalla kivinen ranta vietti vesirajasta ylöspäin kivimuuriin asti. Muurin takana oli piikkilangoilla katettu rantakaistale, joka jatkui vielä vähän matkaa. Se rajoittui rantakatua reunustavaan muuriin, jonka takana oli leveä rantakatu ja ensimmäiset rakennukset. Rannasta rantakadulle oli noin 220m matka. Saksalaiset olivat miehittäneet kasinorakennuksen kohdalla olevan rannan runsain joukoin. Bunkkereita ja ampumahautoja oli rakennettu rantatöyrään päälle, jotta he näkisivät kaikki lähestyjät. Lisäksi rantakadun varren talot olivat varustettu konekivääreille. Rantakadulle johtavat sivukadut oli tukittu betonisilla panssariesteillä.

Taistelu

Ensimmäinen yhteenotto

Kello 3.47 pieni saksalainen saattue havaitsi brittialukset ja avasi tulen tätä vastaan joutuen kuitenkin hetken päästä vetäytymään. Tykkien jyly oli kuitenkin arkipäivää Englannin kanaalissa, joten kukaan ei vielä kiinnittänyt suurempaa huomiota siihen.

Tukioperaatiot

Liittoutuneet käynnistivät kaupungin sivustoilla 4 tukioperaatiota tuhotakseen raskaan tykistön patterit. 2 brittiläistä kommando-osastoa nousi maihin 10km Dieppestä länteen. Yhteensä parin sadan miehen vahvuiset osastot kapusivat miinoitettua rantatöyrästä ylöspäin ja eteni kilometrin verran sisämaahan ja hyökkäsivät pistimin saksalaisen tykkipatterin kimppuun. Pian vartiomiehet ja tykkimiehet oli tapettu ja britit räjäyttivät tykit. Tämän jälkeen he palasivat aluksiinsa.

Dieppen itäpuoleinen tuki-isku oli sensijaan vielä kesken. Saksalaisten raivokas konekivääri- ja kiväärituli pysäytti britit, jotka olivat nousseet maihin muutaman kilometrin päässä kaupungista. Tuki-isku epäonnistui lopulta surkeasti ja päättyi verilöylyyn. Lähes kaikki sinne hyökänneet brittisotilaat kuolivat, haavoittuivat tai vangittiin.

Brittien kanssa yhtäaikaa nousi maihin Puys'ssä ja Pourvillessä kanadalaiset joukot. Puys'ssä saksalaiset olivat ja valmiina ja 554 maihinnousseesta kanadalaisesta 500 kuoli, haavoittui tai vangittiin.

Pourvillessä kanadalaiset onnistuivat yllättämään saksalaiset ja valtasivat kylän. 3 tunnin taistelun jälkeen saksalaiset pääsivät kuitenkin niskan päälle ja ajoivat heidät takaisin. Vain yksi neljästä tukioperaatiosta oli onnistunut.

Maihinnousu

Kanadalaisjoukot aloittivat hyökkäyksen kello 5.30 aamulla. Dieppen saksalainen varuskunta oli täydessä taisteluvalmiudessa. Klo 5.20 ensimmäiset sotilaat ja tankit nousivat maihin. Mutta vain harvat panssarivaunut pääsivät eteenpäin. Suurin osa tuhoutui kranaattitulessa tai vääntyivät teloilta pikkukivien vuoksi. Kanadalaiset maihinnousu joukot eivät pärjänneet sen paremmin. Vain harvat pääsivät ylittämään rannan ja satoja sotilaita kuoli ollessaan kuin tarjottimella saksalaisten konekiväärien ja tarkka-ampujien tulittaessa. Radioyhteys rannan ja laivojen välillä petti radistien saadessa surmansa, joten operaatio Jubileen komentaja, kenraalimajuri John Hamilton Roberts ei saanut juuri minkäänlaista tietoa tapahtumista. Jotkut pääsivät lopulta rannan yli ja suojautuivat kivimuurin ja panssarinromujen taakse. Rynnäkkö olisi kuitenkin merkinnyt itsemurhaa kiivaan konekivääritulen takia, joten eteneminen pysähtyi kokonaan.

Perääntyminen

Lopulta Roberts tajusi, että operaatio oli epäonnistunut ja määräsi maihinnousualuksien suuntaamaan kohti rantaa evakuoimaan miehet pois. Rajussa tulituksessa monet maihinnousualukset upposivat ja ne jotka pääsivät rannalle, saivat vastaansa paniikkiin joutuineita sotilaita, jotka yrittävät päästä nopeasti kyytiin. Pelastusoperaation aikana kuoli enemmän miehiä kuin varsinaisessa hyökkäyksessä. 400 miestä pelastettiin lopulta, mutta loput henkiinjääneet oli pakko jättää rannalle saksalaisten vangiksi.

Lähteet

• Artikkeli Tieteen kuvalehden Historia lehdessä. ISSN 0806-5209