Diktaattori (elokuva)

Diktaattori on 15. syyskuuta 1940nen julkaistu yhdysvaltalainen satiiri komediaelokuva, joka on parodia Adolf Hitlerstaistä, kansallissosialismi ja fasismista. Elokuvan ohjasi, käsikirjoitti ja myös osittain tuotti Charles Chaplin, joka myös esiintyy elokuvan kahdessa pääosaroolissa. Chaplinin ohella muissa pääosissa ovat Paulette Goddard, Reginald Gardiner, Henry Daniell, Billy Gilbert ja Jack Oakie. Diktaattori oli Chaplinin ensimmäinen äänielokuva, ja myös yksi hänen uransa tunnetuimmista elokuvista.

Juoni

Elokuva alkaa ensimmäisen maailmansodan taistelukentältä. Tomanian sotavoimat yrittävät tuhota Rouenin katedraalin legendaarisella Paksu Bertta -kanuunalla, mutta osuvat vain läheiseen ulkohuusiin. Vihollisen ilmavoimat yrittävät tuhota Paksun Bertan ja ilmatorjunta on tehotonta, ja myöhemmin Tomanian jalkaväki valmistautuu hyökkäykseen ja kaikki komennetaan rintamalle. Pieni nimetön sotamies eksyy omista joukoistaan ja pakenee vihollista, ja lopulta hän päätyy erään konekivääripesäkkeen luo, missä hän yrittää pitää vihollisen joukkoja etäällä. Hän kuulee väsyneen lentokonepilotin avunhuudot ja auttaa hänet koneeseen ja tulee tämän pyynnöstä itsekin mukaan. Lentokoneesta, jolla he pakenevat, kuitenkin loppuu menovesi ja se törmää puuhun lennettyään viimeiset hetkensä ylösalaisin. Schultz-niminen koneen pilotti selviää vammoitta, mutta hänen auttajansa menettää muistinsa ja sota ehtii loppua juuri parahiksi kun Schultzilla olisi tärkeät, Tomanian voiton takaavat kirjeet mukanaan.

Sotamies viettää seuraavat 20 vuotta sairaalassa, autuaan tietämättömänä ulkomaailmasta. Kun hän lopulta pääsee palaamaan kotiinsa, saamme tietää, että hän on juutalainen parturi, jolla on pieni liike kaupungin juutalaiskortteleissa. Tomanian johtoon on kuitenkin noussut diktaattori Adenoid Hynkel, joka vainoaa juutalaisia. Juutalaiskorttelit on muutettu ghetoksi, ja sen kaduilla partioivat Hynkelin puolisotilaalliset joukot, joiden komentajana toimii Schultz. Parturi joutuu vaikeuksiin joukkojen kanssa, mutta Schultz tunnistaa hänet ja käskee joukkojaan jättämään hänet ja hänen ystävänsä rauhaan. Pian parturin ja hänen vuokraisäntänsä tyttären Hannahin välille syntyy romanssi.

Sillä välin diktaattori Hynkel punoo palatsissaan maailmanvalloitussuunnitelmia. Hän aikoo valloittaa naapurimaa Österlichin (Itävaltion), ja lopettaa hetkeksi juutalaisten vainoamisen saadakseen sodalleen rahoituksen juutalaiselta pankkiirilta Epsteiniltä. Hetken aikaa ghetossa on rauhallista ja mukavaa. Juutalaisvainoista suivaantunut pankkiiri kuitenkin kieltäytyy antamasta Hynkelille lainaa, ja raivostunut Hynkel julistaa entistä ankaramman juutalaisvainon. Schultz asettuu vastustamaan Hynkeliä, mutta hänet vangitaan ja Schultzin entiset joukot polttavat parturinliikkeen. Schultz pakenee vankilasta ja piiloutuu ghettoon ja värvää parturin mukaansa Hynkelin vastaiseen salaliittoon, mutta molemmat vangitaan heidän yrittäessään paeta ja lähetetään keskitysleirille. Hannah ja hänen perheensä pakenevat maasta Österlichiin.

Bacterian diktaattori Benzino Napaloni vastustaa Hynkelin valloitussuunnitelmia ja on siirtänyt joukkojaan Österlichin rajalle uhkaamaan Hynkelin valloitussuunnitelmia. Sotaministeri ja Hynkelin neuvonantaja Garbitsch kehottaa Hynkeliä kutsumaan Napalonin vierailulle, jolloin hän voisi näyttää, kuinka hyvin Tomaniassa menee ja kuinka mahtava armeija sillä on. Napaloni saapuu, ja mahtipontisen vierailuohjelman, kiivaiden neuvottelujen ja ruokasodan jälkeen Hynkel ja Napaloni pääsevät sopimukseen - Napaloni lupaa vetää joukkonsa rajalta ja Hynkel lupaa olla hyökkäämättä Österlichiin. Tomanian joukot kuitenkin vyöryvät Österlichiin sopimuksesta huolimatta, ja Hannah perheineen saa kauhukseen huomata olevansa taas Hynkelin vallan alla.

Parturi ja Schultz pakenevat keskitysleiriltä Tomanian upseerin univormuissa. Koska parturi ja Hynkel ovat täsmälleen samannäköisiä, rajavartijat luulevat parturia Hynkeliksi ja kiidättävät hänet pääkaupunkiin pitämään voitonpuhetta Österlitchin valloituksen kunniaksi; samaan aikaan Garbitschin neuvosta sorsanmetsästäjäksi pukeutunut Hynkel pidätetään parturina. Parturi joutuu nousemaan puhujankorokkeelle tuhatpäisen yleisön eteen ja pitämään puheen. Hän kyllä puhuu, mutta hän puhuukin rauhan, ihmisyyden ja demokratian puolesta. Puheen päätteeksi hän kehottaa Hannahia katsomaan ylös, sillä 'pilvet väistyvät ja aurinko tulee taas esiin'. Hannah, joka kuulee puheen todennäköisesti radiosta, katsoo elokuvan viimeisessä kuvassa taivaalle toiveikkain kasvoin.

Rooliluettelo

Näyttelijä	Rooli
Charles Chaplin	Adenoid Hynkel Juutalainen parturi
Paulette Goddard	Hannah
Reginald Gardiner	Komentaja Schultz
Henry Daniell	Ministeri Garbitsch
Billy Gilbert	Marsalkka Herring
Jack Oakie	Benzino Napaloni

Hahmot ja tyyli

Hitleriä parodioivan Hynkelin ja juutalaisen parturin yhdennäköisyys on irvailua sille, ettei Hitler itsekään vastannut ihailemiaan rotuihanteita ja hänen suvussaan oli tunnetusti juutalaisuutta. Juonikas ja manipuloiva ministeri Garbitsch (lausutaan kuten englannin 'garbage', roskat), Hynkelin oikea käsi, on parodia Hitlerin propagandaministeristä Joseph Goebbelsistä. Lihava marsalkka Herring ('silakka'), joka esittelee Hynkelille erilaisia katastrofaalisesti toimivia uusia aseita, on parodia marsalkka Hermann Göringistä. Benzino Napaloni taas on ilmiselvä Benito Mussolini, Italian fasistidiktaattori. Elokuvassa esiintyvistä maista Tomanian esikuvana on Saksa, Osterlichin Itävalta (saksaksi Österreich) ja Bacterian Italia.

Elokuva sisältää myös lukuisia irtovitsejä, jotka eivät useinkaan käänny englannista muille kielille. Hynkelin virallinen arvonimi on Phooey ('hölynpöly'), joka muistuttaa äänteellisesti saksan Führeriä. Hänen puolueensa tunnusmerkki on hakaristin sijasta kaksoisristi eli englanniksi doublecross, joka tarkoittaa huijaamista.

Elokuvassa Hynkel ja Herring puhuvat toisinaan omalaatuista kieltä, tomaniaa. Tämä saksaa parodioiva kieli on Chaplinin luomaa leikkikieltä, siansaksaa, jossa kuitenkin on mukana sanoja sekä englannista että saksasta. Kielen oli tarkoitus parodioida saksaa; usein toistuvat sanat 'Wiener Schnitzel' (wieninleike) ja 'Sauerkraut' (hapankaali), jotka amerikkalaiset yleensä tunnistivat saksalaisiksi sanoiksi. Kielen intonaatio on kova ja kulmikas, ja sitä puhutaan voimaakkasti ääntäen. Tämän tarkoituksena oli luoda kuvaa aggressiivisesta ja hyökkäävästä luonteenlaadusta.

Ghetossa osa kylteistä ja mainoksista on tomaniaksi, osa taas esperantoksi.

Triviaa

• Charles Chaplin syntyi samana vuonna kuin Adolf Hitler (1889a), ja hän oli ainoastaan viikko Hitleriä vanhempi.
• Elokuva kiellettiin aikoinaan natsi-Saksassa, mutta väitetään, että Hitler itse olisi pitänyt siitä. Elokuva kiellettiin myös Espanjassa, ja sitä alettiin esittää vasta diktaattori Francisco Francon kuoltua 1975ssa. Italia muutamia kohtauksia leikattiin, ja leikkaamaton versio esitettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2002.
• Paulette Goddardin roolihahmo Hannah nimettiin Charles Chaplinin äidin mukaan.
• 1960-luvulla Charles Chaplin sanoi, ettei olisi ikinä tehnyt Diktaattoria, mikäli hän olisi tiennyt holokaustista.
• Hitlerin ja Chaplinin viiksimuoti on samanlainen siitä syystä, että Hitlerin noustessa valtaan, Chaplin oli suosionsa huipulla maailmalla. Hitlerkin leikkasi viiksensä Chaplinin hahmon 'Kulkurin' mukaan, ja ajatteli näin saavan ihmisten suosiota yhdennäköisyydellään.

Aiheesta muualla

• Elokuvan arvosteluja