Edom

Edom (, , Idoumaía, ) oli myöhäisrautakautinen valtakunta nykyisen Etelä-Israelin ja Lounais-Jordaniann alueella. Se oli Juudea alaisuudessa noin vuoteen 850 eaa., jolloin se itsenäistyi. Vuosina 800–650 se oli Assyrian alaisuudessa. 6. vuosisadalla eaa. se oli hetken aikaa Babyloniann provinssi. Sen jälkeen siitä tuli osa Persia valtakuntaa.

Edom tarkoittaa punaista. Nimi tulee todennäköisesti Aravanlaakson itäpuolisista punaisista hiekkakivivuorista.

Edomilaisten pääjumala oli ”Quaus”, mikä tarkoittaa kaarta ja viittaa mahdollisesti sateenkaareen. Quaus oli sään jumalan, joka sai myöhemmin myös sotaisia ominaisuuksia. Mahdollisesti Quausin ylivoimaisen aseman takia, ja koska Vanhassa testamentissa sateenkaari on Jumalan ja ihmisen liiton merkki, edomilaisia pidetään joissain paikoissa Raamatussa Jahve seuraajina.

Edomilaisten sulautuivat 300-luvulla arabialaisiin nabatealaisiin.

Edomilaiset ja Raamattu

Raamatun mukaan edomilaiset polveutuvat Iisakstain pojasta Esau. Esaun veli oli Jaakob, josta taas polveutuivat israelilaiset. Raamattu kertoo tarinan, jossa Jaakob viekkaudella saa sokealta isältään esikoisen oikeuden. Iisakin tajutessa, miten Jaakob on huijannut häntä, hän sanoo Esaulle:

Tarinaa on muun muassa pidetty vertauksena siitä, miten ovela Israel onnistui syrjäyttämään ja alistamaan vanhemman Edomin valtakunnan, mutta myöhemmin Edom kuitenkin vapautui Israelin vallasta.

Valitusvirsissä Uusin maa sijoitetaan Edomin alueelle.Valit. 4:21

Lähteet

• Richard Elliott Friedman, 'Who Wrote the Bible?' Harper Collins 1997.
• Israel Finkelstein, Neil Asher Silberman, 'The Bible Unearthed.' Touchstone 2002.

Uusin maa