
Eerik Pyhän kuviteltu kuva Tukholman kolmannessa sinetissä, 1376-
Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua.
Vaimokseen Eerik sai tanskalaisen ylhäisönaisen Kristiinan, joka oli Ingen, erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan tyttärentytär.
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän tradition mukaan vuoden 1155 tienoille ajoitetun ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. Retken historiallisuus on epävarmaa, samoin se, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.
Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Upsalan kirkossa vuonna 1160. Hänestä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty eräs vuodelta 1172 peräisin oleva Paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.