Elamista yleisesti
Elamilaiset käyttivät itse maastaan nimeä Haltamti tai myöhemmin Atamti. Yleensä käytetty nimi Elam on akkadiksi vuorimaa.
Elam jakautui kahteen osaan, läntisellä tasangolöa olevaan Susianaan ja idässä tai kaakossa olevaan vuoristoiseen Anšaniin eli Anzaniin. Susianassa viljeltiin maata, sen halki virasi jokia ja sine kaivettiin kanavia. Tasangolla oli monia kaupunkeja, muun muassa Susa, ja joista mainittakiin Karkheh. Susianan tasanko on hirvittävän kuuma kesällä, alueen nykyiset asukkaat oleskelevat siellä päivisin kellareissa, ja kadulla viihtyvät vain sisliskot ja käärmeet. Lämpötila voi päivällä auringossa olla 50 astetta, ja kadun pinnassa tai autossa 70 astetta. Anzanin vuoristo oli Persianlahdesta pohjoiseen.
Se oli tärkeä kiven, metallien ja puutavaran lähde. Anshanin asukkaat olivat voimakkaita ja ruskeaihoisia, Susianan asukkaat pienikokoisia. Monet Elamin kuninkaat tulivat vuoristoisesta Anshanista. Susianasta pohjoiseen olevassa vuoristossa oli Shimash.
Elam tuli varhain korkeakulttuurin piiriin. Elam tuotti puuta, lapis lazuli -nimistä sinistä korukiveä, rakennuskiviä, malmeja. Susan kautta meni kauppareitti Sistaniiniin, Belutshistan, Afganistaniin ja Iraniin.
Nykyarkeologia ei ole pystynyt paikantamaan kaikkia tärkeitä elamilaisia kaupunkeja. Muinaisista kaupungeista muun muassa Awan ja Shimash ovat paikantamatta. Zhonga Zhambil, Haft Tepe ja Anshan-nimisiä paikkoja on tutkittu kaivamalla. Anshan eli Anšan on luultavimmin Tepe Malyan, Tal-e Malyan ) 36 km luoteeseebn nykyisestä Shirazin kaupungista.
Elamilaiset kehittivät oman kirjoituksensa, niin sanotun protoelamilaisen viivakirjoituksen, ennen kuin omaksuivat nuolenpääkirjoituksen.
Elamin kieli ei liity mihinkään tunnettuun kieliperheeseen, ei edes sumeriin, joka sekin on omaleimainen kieli. Jotkut uskovat elamin kielen olevan sukua Intian alueen dravidakielille.
Iranin kivikauden historiaa
Iranin historia alkaa paleoliittisella metsästyskulttuurilla, ajanjaksolla, joka tunnetaan täällä huonosti.
Iranista on löydetty noin 800000 vuotta vanhoja alkuihmisen jäänteitä[http://en.wikibooks.org/wiki/Iranian_History/Contents/Ancient_pre-historic_Iran], 
ja jääkauden ajoilta merkkejä Neandertalin ihmisestä 85000 - 40000 vuotta sitten.
Noin 100000 vuotta sitten nykyihminen saapui Iraniin tuoden myöhäispaleoliittisen kulttuurin, joka jatkui jääkauden lopuilla epipaleoliittisena kulttuurina. Varhaisin ehkä epipaleoliittinen kulttuuri oli Zarzian kulttuuri.[http://perso.orange.fr/atil/atil/x2.htm]
Iraniin luultavasti levisi lännestä Levantista ja Syyriasta neoliittinen maanviljely. Varhaisneoliittisella ajalla noin 8700-7500 eaa. ilmestyi neliömäisiä taloja ja viljelyä Ali Koshiin Iraniin.
Polttamattomasta savesta tehtiin karkeita eläinten ja ihmisten pienosikuvia. Ihmisillä oli koruja, kalloja oli harkitusti muokattu. Hautaukset tehtiin talojen tai kylässä olevan asumattoman kohdan alle. Kalkkikivestä tehtiin muun muassa huhmarta, piikivestä terätyökaluja.
Seuraavassa vaiheessa saviastiat saapuivat alueelle.
Iraniin syntyi oma kulttuuri Zagrosvuorten itäpuolelle Karkheh-joen latvojen pohjoispuolelle
7500-5600 radiohiilivuotta eaa., jota joskus sanotaan Kermanshahin kulttuuriksi tai itäiseksi M´lefaatin kulttuuriksi 9200 kelenterivuotta sitten.[http://perso.orange.fr/atil/atil/x2.htm] Siihen liittyvät Länsi-Iranin Sarab, Asiab, Ganj-e Dareh/Genj-Dareh ja Abdul Hosein.
Guranin keramiikka on ajalta 7500-6900 kalenterivuotta eaa.
[http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg]
Joidenkin mielestä Induksen kulttuurin luojat 'mlecchat' levittäytyivät neoliittisella kaudella Iranin yli itään joskus 7000-5000 eaa.
[http://perso.orange.fr/atil/atil/x2.htm]
Noin 6000 eaa. maatalouskylät olivat laajalle levinneitä
Iranin seuduilla: Tepe Sabz Khuzestanissa, Hajji Firuz Azerbaizhanissaissa, Godin Tepe VII luoteisessa Luristan, Tepe Sialk I suuren suola-aavikon reunalla, ja Tepe Yahya VI C-E.
lounaassa. Pohjaltaan yhtenäinen, toki alueittaisin muunnelmin joiltain osin hajanainen kulttuurialue vallitsi laajalla alueella Iranissa, Afganistanissa, Belutshistaninissa, Turkmenistan ja Uzbekistanin seuduilla sekä Mesopotamiassa. Kivi-kuparikausi vallitsi 5500-3500 eaa.
Elamin historia
Esi-Elam
Tepe Sialk edustaa vanhinta Elamin alueen kulttuuria noin vuodelta 5000 ennen ajanlaskun alkua. Susa I -keramiikkaa esiintyi noin 4000-3500. Se on Ubaid-kauden ja varhaisten Uruk-vaikutteiden aikaista. Susa II -keramiikan kaudessa näkyy myöhäisten Uruk-vaikutteiden (3500-3100) vaikutus: kaupungistuminen ja kirjoitus sekä savipalloissa että tauluissa.
Kolmas vuosituhat
Susa III-kaudella (3100–2900) syntyi varhainen Elamin valtio.
Elam mainitaan sumerilaisissa kirjoituksissa ensi kerran noin vuonna 2700 ennen ajanlaskun alkua nimellä NIM, vuorimaa. Awanin dynastia vaikutti 2500–2240, jolloin hallitsi Kutik-Inshushinnak. Seuraava Shimashin dynastia nousi noin 2030. Urin kolmannen dynastian Shulgi valloitti Elamin hetkeksi, mutta sitten Elam olikin mukana amorilaisten kanssa kukistamassa Sumeria.
Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-sin vietiin vankina Elamiin.
Vanhan Babylonian aikoihin
Noin 1900–1770 pääsi Elamissa valtaan voimakas Epartin dynastia.
Raamatussa mainitaan Aabrahamin aikoihin jsokus noin 1800 eaa. Elamissa vallineen Kedorlaomer-nimisen kuninkaan, joka saattais vastata Kudur Lagamar-nimimuotoa, joka tarkoittaa 'Lagamarin palvelija'. Tämän nimistä kuningasta ei tunneta.
Vanhan Babylonian suurvallan rakentaja ja lainsäätäjä Hammurabi hyökkäsi Elamiin valloittean maan.
Hammurabin pojan Samsu-Ilunan, aikana Elam vapautui, ja seuraavan bbaylonian hallitsijan aikana
Elamin kuningas Kutir-Nahhunte I hyökkäsi takaisin hävittäen
Babylonin pahoin.
Vuoristosta tulleet kassiitit lienevät hyökänneet Elamiin, koska kirjoitetut lähteet katkeavat sekä Babyloniassa että Elamissa joksikin aikaa.
Keski-Elamin igehalkidit
Elamiin perustettiin noin 1500 eaa. kidinuidien dynastia, joka kesti vuoteen 1400 eaa. Noin 1400 eaa. nousi igehalkidien dynastia. Sen ensimmäinen kuningas oli Ige-halki.
Tällä kaudella vahva kuningas Untash Napirisha rakennutti Dur Untashin eli Tchogha Zanbil kaupungin, jonne rakennutti suuren temppelin ja sen keskelle porraspyramidin, zikkuratin.
Zikkurat, temppeli ja koko kaupunki ympäröitiin kukin vahvalla muurilla. Kuninkaan palatsi oli temppelin ulkopuolella kaupungin sisällä. Pienempiä temppeleitä oli temppelin muurin ja palatsin muurin välillä. Hautoja oli maanalaisissa kammioissa. Untash Napirishan jälkeiset kuninkaat eivät jatkaneet näitä suuritöisiä rakennustöitä.
1270 eaa. Elam ulottui kuningas Hupannumenan johdolla Persian lahdelle.
1210–1100 vallitsivat shutrukidit, jotka tekivät Elamista mahtavan. Noin 1160 Elamin Shutruk Nahhunte I perusti suurvallan. Hän valtasi hyökksäi bbayloniaan, ja kaatoi maan viimeisen kuninkaan Zababashumidinnan. Bbayloniasta varastettiin muun muassa Hammurabin laki, Naramsinin voitonkivi, ja Hmamurabin päätä esittävä kuva, koska Shutruk-Nahhuntella oli tapana keräillä vihollismaista ja omasta maastakin patsaita palatsiin.
[Armas Salonen, Persian muinaisuus ja kulttuuri, Otava 1967]. Babylonian valtaistuimelle nousi Shutruk Nahhunten poika Kutir Nahhunte vain kolmeksi vuodeksi.
Kutir Nahhunte ehti olla jonkin aikaa myös koko Elamin kuninkaana. Suurvaltaa laajensi edelleen Shilhak Inshushinak joka hallitsi 1155-1135. Hän väitti ryöstäneensä 31 kaupunkai ja tunkeutui pohjoiseen Assyriaan Kirkukiin asti.
[Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 414]
Elamista tehtiin monia sotaretkiä Babyloniaan. Isinin kaupungista tuli babylonian vastarintapesäke. Siellä nousi Ninurtanadinshum, joka hyökkäsi Assyriaan.
Babylonian oma kuningas Nebukadnessar I voitti Elamin 1120. Elamin Namar liitettiin Babyloniaan. Elam uhkasi tämänkin jälkeen Babyloniaa.
Uus-Elam
Noin 743–645 Elam oli niin sanottu Uus-Elam, jonka Assyria lopulta valloitti. Tämän jälkeen aluetta hallitsivat meedialaisetlaiset ja persia.
Elamin historian kaudet
- Susiana a-Susiana d-kausi 6000-4000 eaa.
- Susa-kausi n. 4000-3200 eaa.
- Susa I 4000-3700/3500 eaa. omatyylisensä ce, kerrostumat 22-17 , Susa A, B tasanne ja rakennelmia
- Susa A Ubaid 4, Pohjois-Mesopotamian varhainen Gawra
- Susa B Ubaid 4 - Uruk
- Susa II 3700/3500-3200 eaa. (Urukin vaikutus), Susa C?
- Susa C Uruk-Jamdat Nasr kausien välissä
- Protoelamilainen: n. 3200–2700 eaa.
- Vanha Elam n. 2700–1600 eaa. (Epartin dynastiaan asti)
- Susa D vastaa Sumerin varhaisdynastista
- Awanin kuninkaat
- Shimashkin kuninkaat
- Keski-Elam n. 1500–1100 eaa. Anzaniittien dynastia babylonialaisten Susan retkeen asti
- Uus-Elam n. 1100-539 eaa. persialaisvalloitukseen asti
- Uus-Elam I 1100-770 niukasti tietoja, Elamin ja Babylonian liitto?
- Uus-Elam II 770-646 eaa.
- Uus-Elam III 646-539 eaa.
Iranin alueen muinaisia löytöpaikkoja ja sivilisaatioita
Iranin laajalla alueella (ja Iranin lähialueilla) oli Elemin lisäksi monia muita alueita
ja kulttuureja.
Länsi-Iranissa
Pohjois-Iranissa:
Keski- ja Etelä-Iranissa:
- Shahdad
- Tall-e Bakun
- Tepe Yahya
- Kunar Sandal
Katso myös
Kirjallisuutta
Viitteet
Aiheesta muualla
Elam (Geschichte)
Élam
Elam
Elam
)
|
Tietoja 
