Historia
Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taisteluassa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä lähellä Riika vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollisena henkensä pelastamisesta kuningas Kaarle IX lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen kunnan alueelta.[Museovirasto ]
Tämän lahjoituksen myötä Wreden suku nousi alueen voimasuvuksi. Vuonna 1649 maat siirtyivät edelleen ratsumestarin pojalle Kasper Wredelle ja myöhemmin edelleen de la Gardie -suvulle.
Vaakuna
Vaakunan hopeisessa yläkentässä on kuvattu musta, takajaloilleen noussut, kruunupäinen hevonen, jonka kruunu, kaviot ja valjaat ovat kultaa. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella hopeinen neliapila. Ratsuhevonen liittyy Elimäen historiaan Wrede-suvun kautta. Päivätyökapulat viittaavat torpparilaitokseen. Apilanlehti symboloi maanviljelyä, joka on kunnan pääelinkeino. Elimäen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1951, ja sen on suunnitellut Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta Gustav von Numers.[Elimäen kunta ]
Nähtävyydet ja tapahtumat
- Arboretum Mustila
- Moision Kartano
- Korian Pioneeripuisto
- Puinen ristikirkko
- Korian silta
- Koria-Roll, rockfestivaali
- Kotiseutumuseo
- Koulumuseo
- Pestoomarkkinat
- Raavuorisoitto
Kylät
Haapala, Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Jokela, Kesola, Koria, Koskisto (Teutkoski), Kulhua, Löytty, Metsäuoti (Mettuoli), Mettälä, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Mäkiselkä, Naaranoja (Naara), Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Soiniitty, Takamaa, Teuroinen, Villikkala, Vilppula, Värälä
Lähteet
Aiheesta muualla
Elimäki
Elimäki
Elimä
