www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-18
  Tänne linkitetyt sivut 
Kanada
25. helmikuuta
17. marraskuuta
1600-luku
1533
Lista linkeistä » Brittiläinen kulttuuri
Tasavalta
Dublin
Cottingleyn keijukaiset
William Shakespeare
Elisabet II
Kuningatar
Tuoli
Seneca
Jaakko I (Englanti)
Pieru
Bath
Henrik VIII (Englanti)
Tuileries
Tudor-suku
Henrik VII (Englanti)
Edvard VI
Jane Grey
Maria I (Englanti)
Kaarle I (Englanti)
Elisabet
Musta Kyy
Thomas More
Civilization IV
Cate Blanchett
Trinity College (Dublin)
Pulloposti
John Dee
Anna Boleyn
Pärttylinyön verilöyly
Voynichin käsikirjoitus
Elisabet (elokuva)
Catherine Grey
Katariina Parr
Robert Catesby
Skotlannin historia
Helen Mirren
Belton House
Christopher Marlowe
  Muut kielet 
daElizabeth 1. af England
deElisabeth I. (England)
frÉlisabeth Ire d'Angleterre
noElisabeth I av England
svElisabet I av England
Luokka: Englannin Tudor-suvun hallitsijat

Elisabet I

Elisabet I

Elisabet I

Elisabet I:n nimikirjoitus

Elisabet I:n nimikirjoitus

Elisabet I (s. 7. syyskuuta 1533 – k. 24. maaliskuuta 1603) oli Englannin ja Irlannin kuningatar 17. marraskuuta 1558 lähtien kuolemaansa asti. Elisabet I oli viides ja viimeinen Tudorin suvun monarkki. Hänen valtakautensa ajoittui katolisuuden ja protestanttisuuden välisten kamppailujen aikaan. Elisabet I on yksi Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista.

Varhaiset vuodet

Elisabet I oli ainoa hengissä säilynyt Henrik VIII:n lapsi hänen avioliitostaan Anna Boleynin kanssa. Elisabet I kasvatettiin protestantiksi ja hyvin sivistyneeksi; hän osasi puhua ja kirjoittaa kuutta kieltä, jotka olivat englanti, latina, kreikka, ranska, italia, sekä espanja. Henrik VIII kuoli 1547 ja valtaan nousi tämän protestanttinen poika Edvard VI, joka kuitenkin kuoli jo 1553. Tämän jälkeen valtaan nousi Elisabetin katolinen sisarpuoli Maria, joka aloitti maan uudelleenkatolilaistamisen ja vangitsi Elisabetin vaarallisena kilpailijana Toweriiniin ja myöhemmin kotiarestiin. Maria, joka luuli olevansa raskaana ja pelkäsi kuolevansa lapsivuoteelle, valitsi kuitenkin lopulta Elisabetin seuraajakseen seuraavaksi lähimmän sukulaisensa Skotlannin Maria Stuartin ohi, koska Elisabeth I valheellisesti näytteli katolisuuteen kääntynyttä.

Kuningattarena (1558-1603)

Elisabet I:stä voittamattomasta armadasta (kuvassa taustalla) saavutetun voiton kunniaksi maalattu muotokuva, n.1588

Elisabet I:stä voittamattomasta armadasta (kuvassa taustalla) saavutetun voiton kunniaksi maalattu muotokuva, n.1588

Niinpä Elisabet I:stä tuli Maria I:n kuoltua vuonna 1558 kuningatar. Elisabetin ensimmäinen toimi oli kääntää maa takaisin protestanttiselle uralle Marian katolilaistamistoimien jälkeen. Tässä hän kuitenkin käytti malttia, hän oli uskonnollisesti melko suvaitsevainen. Vuonna 1559 hän antoi tärkeät lait valtion ylivallasta kirkon yli (Supremacy Bill) ja kirkon yhtenäisyydestä (Uniformity Bill).

Protestanttiseksi taas kääntyneen Englannin päävihollisia olivat katoliset Skotlanti, Ranska ja Espanja. Ensin mainittujen uhka lieveni, kun kalvinistinen skottisaarnaaja John Knox sai skotlantilaiset protestantit ajamaan ranskalaiset maasta. Skotlannin kuningatar Maria Stuart syöstiin vallasta, ja hän pakeni Englantiin. Myöhemmin Elisabet I mestautti Maria Stuartin peläten salaliittoja, joiden tarkoituksena oli tämän nostaminen Elisabetin tilalle.

Espanja oli raivostunut Englannille sen Uudessa Maailmassa toimivien kaappareiden, kuten Francis Draken takia ja koska Englanti tuki Espanjaa vastaan taistelevia protestantteja Hollannissa. Niinpä Espanjan Filip II varusti suuren laivaston, 'voittamattoman armadan', johon kuului 130 suurta taistelualusta ja tuhansia sotilaita, tavoitteenaan miehittää Englanti. Onnella ja taidolla englantilaisten onnistui kuitenkin lyödä armada, vaikka se oli määrällisesti ylivoimainen. Filip II varusti vielä uusia armadoita, mutta nekään eivät menestyneet. Voitto merimahtina pidetystä Espanjasta loi maaperää Englannin tulevalle meriherruudelle.

Elisabet tunnetaan 'neitsytkuningattarena', joka ei koskaan mennyt naimisiin. Kulttuuri kehittyi Elisabetin kautena, William Shakespeare yhdistetään usein tähän aikaan, vaikka suuri osa hänen tuotannostaan kirjoitettiinkin vasta Jaakko I:n kaudella.

Elisabet populaarikulttuurissa

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.