www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-06
  Tänne linkitetyt sivut 
Aikakone
Euroopan unioni
Fysiikka
Julkinen liikenne
Joki
Liikenne
Palaminen
Ydinvoima
Ydinreaktori
Maaöljy
Valonnopeus
Aurinkokenno
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
Etanoli
Iho
Pikaruoka
Richterin asteikko
Vesivoima
Kalori
Joule
Tuulivoima
Kondensaattori
Kitka
Watti
Newton
Sähkö
Ontologia
Papua-Uusi-Guinea
Määritelmä
Hiilivety
Kemiallinen sidos
Fortum
Kvantittuminen
Fononi
Tähtien sota
Yleinen suhteellisuusteoria
Tuuli
Potentiaalienergia
Sähkömagneettinen säteily
Lista linkeistä » Termodynamiikka
Kaasusumu
Gray
Ekvivalenttiannos
Absorboitunut annos
Voima
Pimeä energia
Polttokenno
Kvantti
Planckin laki mustan kappaleen säteilystä
Työkalu
Valosapeli
Panssariammus
Schrödingerin yhtälö
Hamiltonin operaattori
Hunaja
Elektronegatiivisuus
Viherhiukkanen
Elektronin sieppaus
Laihduttaminen
Sisäinen konversio
Augerin elektroni
Katuvalo
Kela (komponentti)
Puolukka
Energiajuoma
Tyroksiini
Ekologia
Lista linkeistä » Takka
Paineaalto
Covenant-liittouma
Öljyhuippu
Tohtori Mustekala
Turve
Pötsi
Red Bull
Höyrystyminen
Lista linkeistä » Turbiini
Lista linkeistä » Gottfried Leibniz
Haihtuminen
Haihdunta
Höyrykone
Ydinpolttoainekierto
Ionisoitumisenergia
Akku
Diffuusio
Taistelukärki
Galactus
Luunmurtuma
Elektronikuori
Teollisuus
Neste Oil
Cgs-järjestelmä
Energiantuotanto
E85
Energiaperiaate
Jäniksenmetsästys
Kiderakenne
Biomassa
Rata-arvo
Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus
Hermann von Helmholtz
Mariner 1
Atkinsin dieetti
TOE
Lista linkeistä » E=mc²
Ilmastomalli
Ekorakentaminen
Elektroninsiirtoketju
Akupunktio
Ubikinoni
Marasmi
Lauhdutin
David Peat
Uusiutuva energia
Alkoholipolttokenno
Lämpöarvo
Kotkan Energia
Oksidatiivinen fosforylaatio
Puutavara
Ekstinktio
Absorptiopumppu
Lammasoaivi
BCS-teoria
Elektroni aukko
Enron
Spam Energy Drink
Solubiologia
Powerking
Absorptio (sähkömagneettinen säteily)
Elastisuus
Valmiuslaki
Vitalismi
Peltonturbiini
Kirliankuvaus
Lahti Energia
James Franck
Tekniikan museo
Sähköauto
Röntgendiffraktio
Elevaattori
Exergia
Ihmisen anatomia
Massaspektrometria proteiinianalytiikassa
Nukleosynteesi
Luminesenssi
Luonnonkapitalismi
Zeemanin ilmiö
Tyhjiötekniikka
Ekologinen tehokkuus
Jauhopukki
Sironta
Mad Croc
Hessin laki
Naudanliha
Tuulivoima Saksassa
Öljy-yhtiö
Kimppakyyti
RAO UES
Einsteinin kenttäyhtälöt
Lista linkeistä » Lista linkeistä » Sankey-diagrammi
Projektinhallinta
Ramansironta
Haketin
Konduktanssikvantti
Lista linkeistä »
  Muut kielet 
daEnergi
deEnergie
frÉnergie
noEnergi
svEnergi
Luokka: Energia

Energia

Energia (, tunnus E) on fysiikassa käytetty suure, joka kuvaa kykyä tehdä työtä. Työ taas voi esimerkiksi kiihdyttää jotakin kappaletta. Joule (1 J = 1 Nm) on SI-järjestelmäan perusyksikkö energialle ja työlle. Sähköisen energian yksikkönä käytetään usein kilowattitunti (1 kWh = 3,6 MJ). Suureesta energia käytetään fysiikassa myös tunnusta W.

Energialla voi olla erilaisia ilmenemismuotoja: liike-energia, potentiaalienergia, lämpöenergia, sähkömagneettinen energia jne. Energia noudattaa energiaperiaatetta. Systeemin (esim. kappaleen) kokonaisenergia on E=T+V+U jossa T on liike-energia, V potentiaalienergia ja U systeemin sisäinen energia. Kokonaisenergia E voidaan jakaa monella tavalla näihin komponentteihin, joten eri havaitsijat voivat mitata samalle kappaleelle esim. erilaisen liike-energian. Ajattele vaikka liikkuvassa autossa olevaa kappaletta. Auton sisällä ja ulkopuolella olevat havaitsijat mittaavat kappaleelle erilaiset nopeudet ja siis myös erilaisen liike-energian. Nyt kuitenkin V tai U ovat myös erilaisia, niin että kokonaisenergia E aina on sama.

Exergia on energian käytettävissä oleva osuus, anergia on se osa, jota ei voi hyödyntää, esimerkiksi lämpöenergia ympäristön lämpötilassa.

Suhteellisuusteorian mukaan myös aine (massa) sisältää energiaa. Energia voi vapautua aineesta esimerkiksi ydinreaktiossa.

Energian hyödyntämisen tehokkuutta mitataan hyötysuhteella.

1 Liike-energia
2 Potentiaalienergia
3 Sähköenergia
4 Lämpöenergia
5 Käytössä olevia energialähteitä
6 Energiansiirto- ja välitystapoja
7 Energian varastointitapoja

Liike-energia

Liike-energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa. Kappaleella on sitä enemmän liike-energiaa, mitä suurempi on sen nopeus ja mitä painavampi kappale on. Klassisen fysiikan (eli alhaisissa nopeuksissa) kaava kappaleen liike-energialle on

E_k=\frac{1}{2}mv^2,

missä m on kappaleen massa ja v sen nopeus.

Potentiaalienergia

Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta energiaa. Energia varastoituu kappaleeseen, kun kappaleeseen kohdistetaan voima, joka aiheuttaa muutoksen kappaleessa. Esimerkkejä potentiaalienergiasta ovat jouseen varastoitunut voima ja kappaleen asemaan nostettaessa varastoituva energia. Jousta jännitettäessä tehdään työtä jousen jäykkyysvoimia vastaan. Kappaletta nostettaessa taas tehdään maan painovoimaa vastaan työtä, joka varastoituu kappaleen asemaan potentiaalienergiaksi. Nostotyön varastoima potentiaalienergia voidaan laskea kaavasta

E_{pot}=m\cdot g\cdot h,

missä m on kappaleen massa, g painovoimakiihtyvyys ja h nostokorkeus.

Sähköenergia

Tietyllä aikavälillä kulunut sähköenergia saadaan yleisesti sähkötehon integraalina ko. aikavälin yli:

E_{\mathrm{s\ddot{a}hk\ddot{o}}}=\int_{t_1}^{t_2} P\, dt

Usein sähköenergiaa laskettaessa voidaan laskennan ajan alkuhetki määritellä vapaasti. Se onkin usein määritelty nollaksi ja näin helpotetaan integraalin laskemista. Kun vielä merkitään sähkötehoa jännitteen U ja virran I tulona, saadaan sähköenergiaksi aikavälillä o...t:

E_{\mathrm{s\ddot{a}hk\ddot{o}}}=\int_{0}^{t} UI\, dt

Jos sähköteho pysyy vakiona koko tarkasteluaikavälin t, saadaan sähköenergiaksi yksinkertaisesti tehon ja tarkasteluajan tulo ja edelleen jännitteen, virran sekä ajan tulo.

E_{\mathrm{s\ddot{a}hk\ddot{o}}}=P\cdot t=U\cdot I\cdot t

Sähköisissä piireissä kondensaattorit pystyvät varastoimaan sähköistä energiaa sähkökenttäänsä ja kelat magneettikenttäänsä.

Lämpöenergia

Lämpöenergia on aineen hiukkasten satunnaisiin värähtelyihin varastoitunut liike-energia. Kuumiin kappaleisiin on sitoutunut lämpöenergiaa lämpötilaeron (ΔT) ja lämpökapasiteetin (C) tulon mukaan:
Elämpö = ΔT · C

Käytössä olevia energialähteitä

Energiansiirto- ja välitystapoja

Energian varastointitapoja

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.