Taustaa
Marokon sultaanikunnan tiedettiin harjoittavan meirosvoutta Välimerellä.
Ison-Britannian kuningaskunta ja
Ranska olivat myöntyneet maksamaan merirosvoille suojelurahaa, joten brittiläisten ja ranskalaisten laivojen ei juurikaan tarvinnut pelätä merirosvojen hyökkäyksiä.
Amerikan vallankumouksen jälkeen Ranskan kanssa solmittu liittosopimuksen myötä yhdysvaltalaislaivat olivat Ranskan suojeluksessa. Vuoden
1783 jälkeen Ranska ei enää taannut amerikkalaisten laivojen turvallisuutta Välimerellä ja vuonna 1784
Yhdysvaltain kongressi päätti maksaa merirosvoille.
Vuonna 1785 Algerin hallitsija kaappasi kaksi amerikkalaista laivaa ja vaati niiden lunnaiksi 60000 silloista dollaria. Thomas Jefferson, joka silloin oli Ranskan suurlähettiläänä, väitti lunnaitten maksamisen johtavan uusiin kaappauksiin.
Sodanjulistus ja merisaarto
Jeffersonin vannottua virkavalansa, Tripolin
Pasha Yussif Karamanli vaati häneltä 225 000 dollaria. Jefferson ei suostunut vaatimukseen, jolloin Pasha julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan. Jefferson lähetti laivaston aluksia Välimerelle. Vaikka kongressi ei antanutkaan virallista sodanjulistusta, se valtuutti Jeffersonin antamaan käskyn laivastolle takavarikoida kaikki Tripolin Pashan laivat ja omaisuus.
1. elokuuta 1801 USS Enterprise voitti taistelussa kaapparilaiva Tripolin. Kommodori Edward Preble aloitti Barbareskivaltioiden satamien saarron ja suoritti useita maihinnousuja ja hyökkäyksiä barbareskilaivoja vastaan.
Sodan kulku
Lokakuussa 1803 Tripolin laivasto onnistui kaapaamaan USS Philadelphian, frigatin ajettua karille Tripolin edustalla. Laivan kapteeni, William Bainbridge, ja muu miehistö otettiin vangeiksi.
16. helmikuuta 1804 luutnantti Stephen Decaturin johtama iskuryhmä onnistui sytyttämään Philadelphian tuleen Tripolin satamassa, mikä esti vihollista käyttämästä sitä.
14. heinäkuuta kapteeni Richard Somersin komentama
USS Intrepid oli tarkoitus räjäyttää Tripolin satamassa, jolloin se tuhoaisi vihollislaivaston satamaan. Ilmeisesti vihollisen tykkituli tuhosi Intrepidin, ennen kuin se ehti suorittaa tehäväänsä, tappaen Somersin ja hänen miehistönsä.
Sodan käännekohta oli Dernan taistelu huhti-kesäkuussa 1805. Merijalkaväen hyökkäystä johtivat entinen suurlähettiläs William Eaton ja aliluutnantti Presley O'Bannon. Taistelu ratkaisi sodan Yhdysvaltain hyväksi.
Rauhansopimus
Yussif Karamanli allekirjoitti rauhansopimuksen 10. kesäkuuta 1805. Tripolin hallussa olleista amerikkalaisista sotavangeista maksettiin lunnaita 60 000 dollaria, mihin suurlähettiläs Eaton ei ollut tyytyväinen. Eatonin mielestä Dernan valtausta olisi pitänyt hyödyntää neuvotteluissa, jotta kaikki amerikkalaiset olisi saatu vapautettua ilman lunnaiden maksamista.
Merirosvous kuitenkin jatkui vuonna 1807, eikä Yhdysvallat pystynyt vastaamaan provokaatioon Vuoden 1812 sodan vuoksi. Toinen barbareskisota alkoi 1815.