Oireet
Oireita voidaan hoitaa
lääkkein ja toisinaan leikkauksen tai erikoisruokavalion avulla. Valtaosa saadaan hoidetuksi lääkkein kohtauksettomiksi. Noin viidesosalle sairastavista lääkkeistä ei ole apua, mutta osaa heistäkin voidaan auttaa leikkauksella, jossa kohtauksia aiheuttava aivoalue poistetaan.
Itse kohtaukset voivat ilmetä muutaman sekunnin mittaisina toimintojen pysähtymisinä tai toimintakyvyn alentumina, tai vakavammissa tapauksissa esimerkiksi kaatumisena, sätkimisenä, koko vartalon ja raajojen kouristeluina minuuttien ajan, tai kirkumisena. Usein suusta erittyy myös vaahtoa. Joskus epileptikko voi satuttaa itsensä kaatuessaan yllättäen.
Epilepsiakohtauksen sattuessa kohtausta ei saa estellä. Kohtauksen saaneen päätä pitää suojata. Epileptinen kohtaus kestää sekunneista useisiin minuutteihin. Riski vammautua tai kuolla alkaa kasvaa, jos kohtaus on kestänyt enemmän kuin 30 minuuttia.
Pitkittynyt epileptinen kohtaus eli status epilepticus on hengenvaarallinen tila. Sen kehittymisen riski kasvaa epilepsiakohtauksen kestäessä yli viisi minuuttia. On arvioitu, että noin 30-60 prosenttia status epilepticukseen joutuvista on jo aiemmin todettuja epileptikkoja. Keskimäärin 20 prosenttia status epilepticus -potilaista kuolee kuukauden kuluessa kohtauksen päättymisestä. Kuolleisuus vaihtelee merkittävästi eri ikäryhmien välillä, ja monilla status epilepticukseen joutuneilla on ilmennyt myöhemmin erilaisia jälkioireita. Status epilepticus saattaa ilmetä myös poissaolokohtauksina, jotka kestävät muutamasta tunnista vuorokausiin.[Käypähoito ]
Suomessa epilepsiasta kärsii noin yksi prosentti koko väestöstä eli noin 54 000, joista lapsia noin 5 000.[http://www.epilepsia.fi/index.phtml?menu_id=318&lang=1] Epileptiset kohtaukset ovat mahdollisia myös henkilöillä, jotka eivät sairasta epilepsiaa. Tällöin sen aiheuttajana saattaa olla esimerkiksi pitkäaikainen valvominen, stressi, eräät lääkkeet tai runsas alkoholinn kulutus.
Sairauden on aiemmin arveltu johtuvan uskonnollisesta kokemuksesta tai jopa riivauksesta. Sairauskohtauksen voivat laukaista myös erilaiset välkkyvät valot tai tietokoneen ruudulla näkyvät graafiset efektit. Japanissa Pokémon-piirrossarjassa ollut graafinen efekti Porygon-jaksossa aiheutti yli 600 lapselle samanaikaisesti epilepsiakohtauksen. Kaikki lapset vietiin sairaalaan jossa he viettivät jopa kaksi viikkoa. Tämän jälkeen Pokémon oli neljän kuukauden ajan tauolla Japanissa.
Kuuluisista henkilöistä esimerkiksi Paavalin ja Muhammadllin on epäilty sairastaneen epilepsiaa. Samoin Fjodor Dostojevskiä oli epilepsia, ja hän käsittelee aihetta useimmissa hänen tunnetuimmista romaaneistaan.
Epilepsia on aiemmin ollut pelätty sairaus ja esimerkiksi este naimisiin menolle. Epilepsiaa sairastava saatettiin sulkea laitokseen. Epilepsiaa sairastava voi ajaa autoa, jos on ollut vuoden ilman kohtauksia.
Suomessa on toiminut vuodesta 1969 lähtien epilepsiapotilaiden ja heidän omaistensa etuja ajava valtakunnallinen Epilepsialiitto.
2. helmikuuta 2007n oli Olli Saarela ohjaaman ja Mika Ripatin käsikirjoittaman elokuvan Suden vuosissa ensi-ilta. Elokuvan naispäähenkilö on epilepsiaa sairastava Sari Karaslahti, joka on rakastunut yliopisto opettajaansa Mikko Gromaniin.
Lähteet
Katso myös
Aiheesta muualla
Epilepsi
Epilepsie
Épilepsie
Epilepsi
Epilepsi
|
Tietoja 
